TILASTOJA
COVID-19 pandemia mullisti arjen viime vuonna. Tämä näkyi selvästi myös poliisin toiminnassa. Rajoitusten takia ihmisten liikkuminen väheni, minkä seurauksena myös julkisilla paikoilla tehtyjen pahoinpitelyjen määrä laski.
Sen sijaan poliisin hälytystehtävät painottuivat kotiosoitteisiin. Erityisesti niin sanotut metelikeikat lisääntyivät, kun ihmiset eivät päässeet ravintoloihin viettämään iltaa.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi on pannut huolestuneena merkille perheväkivallan ja ilmoittamatta jääneiden rikosten kasvun, lasten ja nuorten ahdistavan tilanteen sekä ihmisten yleisen pahoinvoinniin.
Pandemian aikana poliisin tietoon tulleissa tapauksissa erityisesti ovat lisääntyneet huumeiden käyttö, liikennekaahailu sekä tietoverkkorikollisuus.
-Poliisin strategisissa tavoitteissa rikosten ja häiriöiden ennalta estäminen korostuu. Poliisi panostaa erityisesti lasten ja nuorten asioiden hyvään hoitoon ja on pandemiavuonna kantanut korostetusti huolta nuorten tilanteesta, Kolehmainen korostaa.
Pysähdy!-kampanja rohkaisee hakemaan apua.
Kolehmaisen mukaan poliisi onkin nostanut prioriteeteissä korkealle Ankkuritoiminnan ja moniviranomaisyhteistyön, joita molempia on pystytty kehittämään.
-Monta huolestuttavaa tapahtumaa on myös saatu estettyä ennalta someseurannan ja yhteiseen keskusteluun osallistumisen keinoin. Poliisin viestittyä samoja kanavia pitkin on häiriöalttiin tapahtuman järjestämisestä saatettu luopua kokonaan.
Samoin Ankkuritoiminnasta on saatu monia hyviä onnistumisia, joissa kokonaisvaltainen tilanteeseen puuttuminen on muuttanut huolestuttavan kehityksen suuntaa.
Poliisi käynnistikin yhteistyössä sidosryhmien kanssa kampanjan ”Pysähdy!”, jolla rohkaistaan hakemaan apua varhaisessa vaiheessa. Kenenkään ei tule jäädä vaikeassa tilanteessa yksin.
Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä kasvoi 20 prosentilla, hälytystehtävien määrä ennallaan.
Poliisille ilmoitettiin vuonna 2020 yhteensä 537 808 rikoslakirikosta. Määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla 20 prosentilla eli lähes 90 800 rikoksen verran. Omaisuusrikosten, huumausainerikosten ja liikennerikosten määrät kasvoivat suunnilleen samaa tahtia.
Sen sijaan kaikkien väkivaltarikosten yhteismäärä laski vajaalla kolmella prosentilla. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden väkivaltarikosten määrä laski yli kymmenellä prosentilla, kun yksityisillä paikoilla määrä vastaavasti nousi vajaalla viidellä prosentilla.
Henkirikosten ja niiden yritysten määrä lisääntyi lähes 15 prosenttia.
Poliisin saamien kiireellisten hälytystehtävien määrä (A- ja B-luokan tehtävät) pysyi lähes ennallaan (noin 488 700), mutta kotihälytysten määrä kasvoi yli 26 prosenttia.
Toimintavalmiusaika parani hiukan (A- ja B-luokan tehtävät). Viime vuonna se oli 15 minuuttia, kun edellisenä vuonna aika oli 15,6 minuuttia.
Valmiuslain käyttöönotto ensimmäisen kerran sotien jälkeen ja siihen liittynyt Uudenmaan rajojen sulkeminen koronakeväänä edellytti poliisitoiminnalta muutoskykyisyyttä, erityistä joustavuutta ja laajaa resurssien kohdentamista uudelleen.
Liikkumisrajoitusten sivutuotteena ulkomaan kansalaisten osuus rikoksesta epäillyn asemassa on hieman vähentynyt, etenkin omaisuusrikoksissa.
Huumausaineiden käyttö ja haitat lisääntyneet.
Huumausaineiden käyttö sekä niiden ympärillä esiintyvät lieveilmiöt lisääntyivät pandemiavuonna edelleen. Poliisille huumausaineiden yhä lisääntyvä käyttö näyttäytyy häiriökäyttäytymisen sekä huumausaine-, omaisuus- ja väkivaltarikosten lisäksi esimerkiksi lisääntyvinä huumausaine- rattijuopumuksina.
-Tässäkin olemme erityisen huolestuneita nuorista. Tilanteen parantamiseksi on tehty paljon, mutta poliisin mahdollisuudet tilanteessa ovat rajalliset. Yleensä silloin, kun poliisi tulee mukaan kuvaan, epätoivottava kehitys on jo alkanut, Kolehmainen sanoo.
Helpdesk -huijaukset yleistyneet.
Verkkoympäristöstä on tullut vakiintunut osa ihmisten elinympäristöä ja samalla myös osa sitä ympäristöä, missä poliisi toimii. Verkossa mm. levitetään väärää tietoa tahallaan ja tahattomasti valtavia määriä.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi käyttääkin yhä enemmän aikaa osallistuakseen julkiseen keskusteluun ja oikaistessaan sen toimialaan kuuluvia harhaanjohtavia tietoja.
Verkossa tapahtuva ja verkkoa hyödyntävä rikollisuus sekä kyberrikollisuus paitsi lisääntyy, myös kehittyy nopeasti. Tietoverkkoja hyödynnetään esimerkiksi tehtailtaessa verkkoavusteisia petoksia.
Esimerkiksi niin sanotut Helpdesk-huijausyritykset ovat valitettavan yleisiä: Puhelussa soittaja väittää, että uhrin tietokoneella on tietoturvaongelma ja pyytää avaamaan koneelle etäyhteyden
korjatakseen sen. Todennäköisesti todellinen tarkoitus on saada petoksella rahaa tai päästä käsiksi tietokoneen sisältöihin.
Kiristyksiä ja identiteettivarkauksia Psykoterapiakeskus Vastaamon tietormurrosta.
Kokoluokaltaan ennennäkemätön rikoskokonaisuus tuli julkisuuteen loppuvuodesta, kun poliisi tiedotti tutkittavana olevasta Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdystä tietomurrosta.
Tietomurto ja tähän kiinteästi liittyvät rikokset, kuten identiteettivarkaus ja kiristys, ovat rikosten yhteismäärältään niin suuria, että kokonaisuus heijastuu poliisin koko vuoden rikoslakirikosten määrään ja sen prosentuaaliseen kasvuun.
-Tämä rikostapahtumaketju on surullinen osoitus yhdellä teolla toteutettavasta laajasta inhimillisestä kärsimyksestä ja taloudellisista vahingoista, joista osa voi tulla esiin identiteettivarkauksien seurauksina vasta pitkienkin aikojen kuluttua, Kolehmainen sanoo.
Kyseinen tapaus kuvaa Kolehmaisen mukaan myös sitä, minkälaisten haasteiden edessä 2020-luvun yhteiskunta ja poliisi osana sitä ovat.
-Rikostutkinnan uudet haasteet ovat perinteisten haasteiden rinnalla yhä enemmän suurten datamassojen hallinnassa ja niiden tutkinnassa, verkkovälitteisten rikosten kansainvälisyydessä sekä lainsäädännön rakentumisessa ajatukselle reaalimaailman rakenteista.
Kiristysrikosten määrä nousikin viime vuonna Vastaamon takia runsaasta 1 100 rikoksesta lähes 20 000 rikokseen.
Poliisin resurssit tehokkaassa käytössä.
Erilaiset salausmenetelmät myös rikollisten laitteissa, sovelluksissa sekä verkkoliikenteessä lisääntyvät edelleen ja edellyttävät poliisin omien menetelmien, laitteistojen ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä.
-Poliisin henkilö- ja materiaaliresursseista yhä suurempi osa on sidottu verkkoon liittyvien asioiden ratkaisemiseen samalla kun perinteiset haasteet eivät ole hävinneet mihinkään, poliisiylijohtaja korostaa.
Tällä on Kolehmaisen mukaan ollut väistämättä vaikutusta esimerkiksi rikosten tutkinta-aikoihin.
-Haasteellisen vuoden aikana poliisin resurssit ovat olleet tehokkaassa käytössä ja rikoksia on selvitetty määrällisesti aiempaa enemmän. Samaan aikaan ilmoitettujen rikosten määrä on kasvanut, mikä osaltaan heikentää selvitysprosenttia.
Lupapalveluiden määrä romahti.
Matkustamisen vähennyttyä poliisin lupapalveluiden asiakasmäärät suorastaan romahtivat, kun vanhentuvat passit ja henkilökortit jätettiin uusimatta.
Poliisilta hankittiin vuonna 2020 yli 840 000 lupaa, kun määrä edellisenä vuonna oli yli 1,3 miljoonaa kappaletta. Laskua oli runsas 37 prosenttia.
Poliisi haluaakin muistuttaa, että poliisin lupapalvelut palvelevat asiakkaita myös korona-aikana. Poliisi on varmistanut toimintatavan, jolla sen kanssa voidaan asioida turvallisesti tarvittaessa myös henkilökohtaisella käynnillä.
Moni palveluista on löydettävissä kätevästi myös netistä www.poliisi.fi. Matkustusasiakirjat kannattaa uusia tilanteesta huolimatta hyvissä ajoin.
Poliisin tilastot 2020 koko Suomi
Poliisin tilastot 2020 koko Suomi ulkomaalaisten osuus
Lähteenä: Poliisi
