HUIJAUKSET
Poliisin tietoon on tullut Itä-Suomessa elo-syyskuussa yhteensä 408 erilaista petosta. Itä-Suomen poliisilaitokselta kerrotaan, että näistä lieviä petoksia on ollut 265 tapausta, eli näissä tapauksissa rahallinen vahinko on jäänyt alle 500 euron. Perusmuotoisia petoksia on elokuun alun jälkeen poliisin tietoon tullut 117 tapausta ja näissä rahallinen vahinko on ollut 500-15 000 euroa. Törkeitä petoksia on tällä tarkastelujaksolla poliisin tietoon tullut 25. Törkeissä tapauksissa rahallinen vahinko uhrille on ollut lähtökohtaisesti vähintään 15 000 euroa.
Suurin osa petoksista on edelleen tapauksia, joissa sähköisillä kauppa-alustoilla ostetaan tuotteita, jota myyjäosapuoli ei toimita ostajalle.
Viime aikoina aika moni poliisin tietoon tullut tietoverkkoavusteinen huijaus on jäänyt yritykseksi, eli uhri ei ole luovuttanut huijarille pankkitunnuksia tai pankkitunnukset on ehditty sulkemaan ennen kuin vahinkoa on ehtinyt tapahtumaan. Itä-Suomessa poliisin tietoon tulee kuitenkin viikoittain tapauksia, joissa huijarit ovat onnistuneet saamaan uhreilta tuhansia euroja.
”Nälkä kasvoi syödessä” – aasialaisnainen huijasi mieheltä yli 40 000 euroa.
Eteläsavolainen mies tutustui Telegram-sovelluksessa aasialaiseen naiseen, joka kertoi olevansa sijoittaja. Nainen oli esitellyt miehelle omaisuuttaan lähettämällä tälle esimerkiksi kuvia autoistaan. Nainen oli luvannut auttaa ja neuvoa miestä sijoittamisessa.
Alkuun naisen antamat neuvot tuottivat pienillä sijoituksilla tuottoa. Nälän kasvaessa mies oli päättänyt ottaa pankkilainaa ja sijoittaa suuremman summan naisen neuvojen mukaan. Sen jälkeen mies menetti sijoituksiin yli 40 000 euroa ennen kuin hän alkoi epäillä tulleensa petetyksi.
Itä-Suomen poliisi tutkii asiaa törkeänä petoksena.
Pankkivirkailijaksi tekeytynyt huijasi noin 40 000 euroa.
Osuuspankin virkailijana esiintynyt mies sai huijattua puhelimessa pohjoissavolaiselta pariskunnalta verkkopankkitunnukset. Pariskunnan tileiltä lähti rahaa huijareille noin 40 000 euroa.
Tätäkin tapausta Itä-Suomen poliisi tutkii törkeänä petoksena.
Muita törkeitä petoksia:
- Pohjois-Karjalassa asuva mies menetti kryptovaluuttahuijauksessa 21 000 euroa.
- Pohjoissavolaisen tilipalveluyrityksen työntekijää oli erehdytetty sähköpostiviestein maksamaan yrityksen asiakkaana olevan tahon tililtä yli 39 000 euron summa.
Näin vältyt huijauksilta.
Lähtökohtaisesti huijareiden tavoitteena on useimmiten saada haltuunsa uhrin verkkopankkitunnukset tai luottokorttitiedot. Ja juuri näitä tietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimessa, sähköpostilla, viestillä tai tuntemattomalle kasvotusten.
Poliisi muistuttaa, että poliisi, pankit tai mitkään muutkaan rehelliset tahot eivät kysele asiakkaiden verkkopankkitunnuksia puhelimitse, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelualustoilla.
Miten muuten voi välttyä huijauksilta?
- Käytä eri alustoille tunnistautumiseen mobiilivarmennetta, jolla voi kirjautua tai tunnistautua kaikille muille sivustoille paitsi pankkien sivuille
- Älä lataa sähköpostin tai viestien mukana tulevista linkeistä mitään sovelluksia tai tietoja omaan puhelimeesi tai tietokoneelle
- Tuntemattomista numeroista tuleviin puheluihin ei välttämättä kannata vastata.
- Älä myöskään soita takaisin tuntemattomasta numerosta tulleisiin puheluihin. Jos soittaja oli oikealla asialla, niin hän luultavasti soittaa sinulle uudelleen
- Mikäli et ole varma soittajan henkilöllisyydestä tai organisaatiosta, älä luovuta mitään henkilötietojasi hänelle
- Jos soittaja väittää edustavansa jotain tunnettua organisaatiota, voit varmistaa asian soittamalla heidän palvelunumeroonsa
Jos vahinko tapahtuu ja epäilet luovuttaneesi verkkopankkitunnukset huijarille, niin:
- Ole välittömästi yhteydessä omaan pankkiisi, jotta korttisi / tilisi voidaan heti sulkea
- Tee asiasta aina rikosilmoitus
Lisäksi kannattaa:
- Estää lisävahingot, jos eri palveluiden salasanojasi on joutunut vääriin käsiin
- Ilmoita huijaussivustosta Kyberturvallisuuskeskukselle tekemällä tietoturvaloukkausilmoitus epäilyttävästä viestistä tai verkkosivustosta. He voivat välittää tiedot eteenpäin niin, että huijaussivustot saataisiin kytkettyä pois internetistä. https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ilmoita
Myös apua on tarjolla verkossa;
- https://www.kuluttajaliitto.fi/kampanjat/huijausinfo/
- https://www.riku.fi/fi/etusivu/
- https://nettideittiturva.fi/
Niin sanottujen toimitusjohtajahuijausten estämiseksi yrityksissä kannattaa myös käydä läpi laskujen maksuprosessit siten, että pystytään mahdollisimman kattavasti varmistumaan maksujen meneminen oikeille tileille. Erityisesti uusien työntekijöiden ja vaikkapa kausityöntekijöiden kanssa nämä prosessit on syytä käydä perusteellisesti läpi vahinkojen välttämiseksi.
Älä ryhdy rikollisten bulvaaniksi.
Tietoverkkoavusteisten huijausten tekijät tarvitsevat rikoksella saatujen rahojen siirtelyyn muiden henkilöiden pankkitilejä. Näitä tilejä käytetään siihen, että uhrilta saadut rahat siirretään muun kuin itse huijarin tilille ja tilin omistaja siirtää edelleen rahat huijarin ilmoittamalle tilille. Tästä tilin omistaja saa usein rahallisen korvauksen itselleen ja tällä korvauksella ihmisiä houkutellaan helpon rahan toivossa antamaan tilinsä rikollisten käyttöön.
Tilin omistaja voi syyllistyä näin toimiessaan rahanpesurikokseen, jonka tarkoituksena on häivyttää rikoksella hankitun rahan alkuperä. Lisää rahanpesurikoksista voit lukea poliisin verkkosivuilta https://poliisi.fi/rahanpesu.
Perusmuotoisesta rahanpesusta rangaistusasteikko on sakosta kahteen vuoteen vankeutta ja törkeässä tekomuodossa neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen vankeutta.
