SEINÄJOKI
Seinäjoella tapahtui vuoden 2022 kesäkuussa vakava välikohtaus, jossa yksi henkilö menetti henkensä. Asiaa puitiin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa tämän vuoden syyskuussa.
Syyttäjä vaati vuonna 1959 syntyneelle miehelle tuomiota taposta. Syyttäjän mukaan mies tappoi poikansa ampumalla.
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi syytteen ja vapautti miehen syytteistä. Tuomio annettiin tiistaina 24. syyskuuta.
Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä syyttäjä on tyytymätön ratkaisuun.
Tästä kyse.
Hätäkeskus vastaanotti aikaisin perjantaiaamuna 3.6.2022 hätäilmoituksen, jossa kerrottiin väkivaltaisesta välikohtauksesta. Poliisille selvisi tapahtumapaikalla, että kahdella henkilöllä, perheen äidillä ja isällä oli teräaseella aiheutettuja vammoja ja yhdellä, perheen pojalla oli ampuma-aseella aiheutettu vamma.
Perheen poika oli käyttänyt amfetamiinia ollen sen vaikutuksen alaisena ja töninyt, tuuppinut sekä käynyt käsiksi äitiinsä ja isäänsä. Perheen poika oli hakenut keittiöstä itselleen veitsen ja kun hän oli tulossa keittiöstä, oli perheenisä yrittänyt estää häntä, jolloin poika oli työntänyt isänsä sivuun.
Poika löi veitsellä äitiänsä takaraivoon jatkaen lyömistä pesuhuoneessa, jossa hän löi veitsellä useita kertoja äitiänsä kasvoihin, ylävartaloon, kaulaan ja käteen. Isä löi poikaansa pään alueelle sekä yritti saada väännettyä veistä pois pojalta, jolloin poika pisti häntä veitsellä polven yläpuolelle sekä painoi veistä nilkan sisäreunaan.
Tämän jälkeen isä kävi hakemassa toimistohuoneestaan ladatun 22 kaliberisen revolverin. Hänen tullessaan takaisin pesuhuoneen ovelle, oli äiti ollut pesuhuoneessa kyykyssä osin seisaallaan pojan ollessa hänen edessään nostaen veistä. Isä oli kehottanut poikaansa lopettamaan ampuen häntä kerran pesuhuoneen ovelta osuen selkään lapaluun lähelle kolme senttimetriä selkärangan oikealle puolelle.
Luoti lävisti pojan selän lihakset, rintarangan Th8-nikaman, rintaontelon seinämän, vasemman keuhkopussin, vasemman pääkeuhkoputken, keuhkovaltimon sekä vasemman keuhkon kulkien rintakehän etuosan lävitse 3. ja 4. kylkiluun välistä päätyen vasemman kainalon seutuun. Poika oli kaatunut lattialle ja kuollut jonkin ajan kuluttua ampumavamman aiheuttamaan vasemman keuhkon vaurioon sekä vasempaan jännitteiseiseen ilma- ja veririntaan.
Syyttäjä väitti tahalliseksi – isä kertoi tähdänneensä olkapäähän.
Isä kertoi oikeudessa, ettei hän ampunut tahallaan poikaansa selkään lapaluun lähelle, vaan hän oli tähdännyt olkapäähän, mutta poika oli kääntynyt laukaisuhetkellä.
Isä perusteli tähtäystä ja ampuma-aseen käyttöä sillä, että pienikaliiperisen luodin osuminen olkapäähän olisi saanut pojan pudottamaan veitsensä.
Syyttäjä vetosi siihen, että isä olisi voinut käyttää tilanteessa vähemmän vaarallista astaloa, esimerkiksi paistinpannua keittiöstä.
Puukotustilanne oli kuitenkin edennyt hyvin nopeasti. Perheen äiti on valokuvien perusteella ollut veren peitossa ja hän oli ottanut valokuvista ja lääkärinlausunnosta ilmenevällä tavalla vastaan useita potentiaalisesti vaarallisia puukoniskuja, jotka kuin ihmeen kaupalla eivät olleet johtaneet vakavimpiin vammoihin. Isä puolestaan kertoi uskottavan syyn sille, miksi hän piti ladattua revolveria toimistohuoneessa ja on luonnollista, että hän on turvautunut kyseeseen aseeseen, kun on huomannut, että ei pärjää itseään nuoremmalle ja fyysisesti vahvemmalle, ilmeisen psykoottisessa tilassa olevalle pojalleen.
Käräjäoikeus arvioi, että aseen hakeminen on ollut nopein vaihtoehto varmuudella puolustustekoon soveltuvan välineen saamiseksi, eikä tilanteessa olisi kerta kaikkiaan ollut aikaa etsiä muuta sopivaa, asetta vaarattomampaa, mutta riittävän tehokasta astaloa keittiöstä tai muualta talosta.
Käräjäoikeus katsoi, että isällä oli perusteltu aihe uskoa äidin hengen olevan tilanteessa vakavassa ja välittömässä vaarassa. Hänen käyttämänsä voimakeino on ollut tarpeellinen ja olosuhteet huomioon ottaen välttämätön poikansa oikeudettoman hyökkäyksen pysäyttämiseksi. Tilanteen äkillisyys ja nopea eteneminen huomioon ottaen isällä ei ollut aikaa etsiä asetta vähemmän vaarallista astaloa eikä myöskään todellista mahdollisuutta käyttää asetta tavalla, joka olisi oletettavasti voinut aiheuttaa pojalle lievemmät vammat. Näin ollen isän menettelyä on pidettävä sallittuna hätävarjeluna ja syyte taposta on hylättävä.