TULLI – MAAHANTUONTI
Tullin ja Ruokaviraston yhteistyöprojektissa toteutettiin syyskuussa 2022 tehovalvontaa satamassa liittyen yksityishenkilöiden eläinperäisten elintarvikkeiden maahantuontiin Baltian maista. Valvonnassa painotettiin lihan alkuperän tarkastuksia sekä afrikkalaisen sikaruton torjuntaa. Tullista valvontaan osallistuivat myös ruokakoirat, jotka ovat erikoistuneet eläinperäisten elintarvikkeiden löytämiseen. Ruokaviraston asiantuntija oli mukana tarkastuksilla antamassa asiantuntija-apua elintarvikkeiden tarkastuksessa.
Tehovalvonnassa onnistuttiin yhdistämään eri viranomaisten osaaminen hyvin ja tehovalvonnan aikana lyhyellä aikavälillä havaittiin 80 kiloa lihatuotteita, jotka eivät täyttäneet sisämarkkinasiirtoja koskevia rajoituksia. Tulli otti haltuun tuotteet afrikkalaisen sikaruton (ASF) ehkäisemiseksi annettujen rajoitusten perusteella.
Tullin ruokakoirat tunnistavat liha- ja maitotuotteet niiden kaikissa muodoissa. Ruokakoirien avulla torjutaan eläintautien, kuten ASF, leviämistä Suomeen.
– Tehovalvonnan aikana tarkastimme 341 ajoneuvoa joista ruokakoiramme Rico ja Aino reagoivat yhteensä 87 ajoneuvoon. Ruokakoirien reagointikyky oli 100 % eli kaikissa Ricon ja Ainon ilmaisemissa ajoneuvossa oli eläinperäisiä elintarvikkeita. Näistä 16 ajoneuvosta löytyi tarkemmissa selvityksissä sellaisia eläinperäisiä elintarvikkeita, joita ei olisi saanut tuoda maahan. Tulosten perusteella ruokakoirat onnistuivat tehovalvonnassa erinomaisesti, sanoo Tullin koiratoiminnan koordinaattori tulliylitarkastaja Marko Kiiski.
– ASF on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti, joka jatkaa vastustustoimista huolimatta leviämistä uusille alueille EU:n alueella. Tauti on suuri taloudellinen uhka Suomen sikataloudelle ja lihateollisuudelle. Virus voi levitä elintarvikkeiden, tavaroiden tai ihmisten mukana ja siksi sian ja villisian lihan, -lihavalmisteiden ja muiden sian- tai villisian lihaa sisältävien tuotteiden tuontia on rajoitettu useasta EU-maasta. Eläintautien vaarasta johtuvat rajoitukset koskevat yhtäläisesti sekä kaupallista elintarvikkeiden kuljetusta ja kauppaa että yksityisten henkilöiden mukanaan kuljettamia ja omaan käyttöönsä hankkimia elintarvikkeita. Rajoitukset koskevat myös postitse maasta toiseen lähetettäviä tuotteita, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Leena Oivanen.
Omaan käyttöön on sallittua tuoda sisämarkkinoilta lihatuotteita, jos eläintautien esiintymistä koskevat rajoitukset eivät sitä estä. Niissä EU-maissa, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa, on taudin esiintymisen perusteella asetettuja rajoitusvyöhykkeitä. Rajoitusvyöhykkeiltä saa tuoda vain sellaisia sian- tai villisianlihaa sisältäviä lihatuotteita, joiden pakkauksissa on EU:n soikea tunnistusmerkki. Jos sian- tai villisianlihatuotteessa ei ole tunnistusmerkkiä, tuojan on pystyttävä todistamaan kirjallisin dokumentein, että tuotteet ovat peräisin alueelta, josta lihan tuonti on sallittua. Kirjallisia dokumentteja voivat olla esim. yksityiskohtainen ostokuitti ja pakatun tuotteen pakkausmerkinnät. Jos lihan alkuperä jää epäselväksi, voidaan katsoa, että tuotteen tuonti Suomeen aiheuttaa afrikkalaisen sikaruton leviämisen vaaran ja tuonti voidaan tapauskohtaisesti kieltää ja tuote voidaan määrätä hävitettäväksi tai ottaa haltuun.
– Tehovalvonnan perusteella todettiin, että Tullin ja Ruokaviraston yhteistyöllä sekä viranomaisten asiantuntijuutta yhdistämällä Tullin ja Ruokaviraston välillä lisätään merkittävästi vaikuttavuutta elintarvikepetosten torjunnassa maan rajat ylittävässä tavaraliikenteessä, toteavat Tullin projektipäällikkö Paula Kangas ja Ruokaviraston erityisasiantuntija Satu Virtaranta.
Tullin koiratoiminta on tuloksellista ja näkyvää yhteiskuntaa suojaavaa viranomaistoimintaa matkustaja- ja tavaraliikenteessä. Tullikoiria käytetään apuna tavaraan kohdistuvien kieltojen ja rajoitusten valvonnassa niin maa-, ilma- kuin meriliikenteessä. Suurin osa tullikoirista on koulutettu huumausaineiden etsintään. Tullissa työskentelee huumekoirien lisäksi savuke-, raha- ja ruokakoiria.
Tullin, Ruokaviraston ja kuntien elintarvikevalvonnan yhteinen elintarvikepetosprojekti on osa harmaan talouden torjuntastrategiaa. Vuoden 2023 alkupuolella päättyvän yhteisprojektin ensisijaisena tarkoituksena on elintarvikepetosten tunnistaminen, torjunta ja paljastaminen maan rajat ylittävässä tavaraliikenteessä. Elintarvikepetokset ovat kansainvälinen ilmiö, johon liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta, ja arvion mukaan elintarvikepetokset aiheuttavat EU:lle vuosittain 8–12 miljardin euron kustannukset. Petokset aiheuttavat haittaa sekä lainkuuliaisille elintarvikealan toimijoille että kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle.
