perjantai, 2, joulukuu, 2022
KotiUutiset maakunnittainUusimaaRyöstöjen määrä kasvussa Itä-Uudenmaan poliisin alueella: tekijät pääsääntöisesti nuoria suomalaisia - tekotavoissa...

Ryöstöjen määrä kasvussa Itä-Uudenmaan poliisin alueella: tekijät pääsääntöisesti nuoria suomalaisia – tekotavoissa korostuvat teräaseet ja väkivallan käyttö

UUSIMAA

Törkeimmissä tekomuodoissa käytetty väkivalta on ollut yleensä pään alueelle kohdistunutta potkimista. Joidenkin rikosten kohdalla väkivallan käytön on havaittu tavallaan karanneen käsistä.

Ryöstörikosten määrä kääntyi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella huomattavaan kasvuun jo vuonna 2020. Kasvu on ollut myös valtakunnallista ja vuoden 2020 aikana ryöstörikoksia kirjattiin paikallispoliisin tutkittavaksi yhteensä 2005 kappaletta.

– Määrät ovat kasvaneet Itä-Uudellamaalla edelleen vuoden 2022 aikana. Syyskuun loppuun mennessä eriasteisia ryöstörikoksia oli ilmoitettu 318. Kasvu on ollut voimakkainta Vantaalla, jossa ryöstörikosten määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 2021 verrattuna. Tekopaikat painottuvat selkeästi joukkoliikenne- ja radanvarsiasemien läheisyyteen, kertoo rikoskomisario Sampsa Aukio.

Rikoksesta epäillyt pääsääntöisesti nuoria suomalaisia.

Suurimassa osassa alueen ryöstörikoksista on vähintään yksi alaikäinen epäilty. Nuorten ryöstörikosten tutkinta on keskitetty ennalta estävän toiminnan yksikköön. Sen osana toimintansa aloitti 1.3.2022. Nuorten tutkintaryhmä, jonka vastuualueena on tutkia 15-17-vuotaiden epäiltyjen rikokset. 



– Nuorten osuuden epäillyistä voidaan huolestuttavasti sanoa olevan merkittävä. Nuorten ja erilaisten nuorisoryhmittymien osuus epäillyistä tekijöistä on kasvanut erityisesti Vantaalla, mutta myös Hyvinkäällä ja Porvoossa. Epäillyt ovat valtaosin poikia tai miehiä ja epäiltyjen kansalaisuus on suurimmassa osassa tapauksista ollut Suomi. Koska epäiltyjen määrä on ilmoitettuja ryöstörikoksia suurempi, voidaan todeta, että useassa tapauksessa epäiltyjä on ollut useampi kuin yksi, Aukio toteaa.

Itä-Uudenmaan alueella ryöstöistä epäiltyjen nuorten kansallisuudet jakautuvat suurin piirtein samassa suhteessa, kuin muissakin rikoslajeissa. Alueella ryöstörikoksia tekevät nuoret eivät poliisin tietojen mukaan ole varsinaisten katujengien jäseniä, vaikka jengimäistä käyttäytymistä on havaittavissa. On tärkeää, että nuorten ryöstö- ja väkivaltarikollisuuteen puututaan riittävän varhain ja tehokkaasti, etteivät ryhmittymät ala järjestäytymään jengeiksi.

Tekopaikkoina usein radanvarsipaikat ja kauppakeskusten ympäristöt.

Etenkin nuorten tekemät ryöstörikokset sijoittuvat radanvarsipaikkakunnille ja julkisille paikoille, kuten kauppakeskusten ympäristöihin. Näissä paikoissa paikalliset nuoret usein viettävät vapaa-aikaansa ja niiden läheisyyteen saatetaan usein myös sopia erilaisia suosiotaan kasvattavia nettikauppoihin liittyviä myyntitilanteita. 

– Osa näistä myyntitilanteista liittyy huumausainekauppaan ja tällaiset tapaamiset pyritään lähtökohtaisesti tekemään syrjäisemmissä paikoissa, Aukio sanoo.

Tekotavoissa korostuvat teräaseet ja väkivallan käyttö.

Väkivallan todellinen käyttö ja sillä uhkaaminen ovat keskenään yhtä yleisiä tekotapoja ryöstörikosten toteuttamisessa. Usein epäilty on vielä tehostanut uhkaustaan uhkaamalla asianomistajaa jonkinlaisella teräaseella. Kynnys teräaseen käyttämiseen vaikuttaa kuitenkin olevan melko korkea.



Törkeimmissä tekomuodoissa käytetty väkivalta on ollut yleensä pään alueelle kohdistunutta potkimista. Joidenkin rikosten kohdalla väkivallan käytön on havaittu tavallaan karanneen käsistä. Tyypillisesti rikoksella haltuun saadun omaisuuden arvon on teon väkivaltaisuuteen ja rikoksesta odotettavissa olevaan tuomioon nähden arvioitu olevan melko pieni. 

– Näitä edellä mainittuja tekotapoja käyttäen epäillyt ovat saaneet haltuunsa uhreiltaan tyypillisimmin pienelektroniikkaa, kuten puhelimia ja kuulokkeita sekä merkkivaatteita. Osalta uhreista on teon yhteydessä viety myös lompakko ja käteistä rahaa. Uhri on myös saatettu pakottaa nostamaan käteistä rahaa tai siirtämään sitä epäilylle esimerkiksi Mobilepayn kaltaisella sovelluksella, kertoo Aukio.

Poliisin toimenpiteet ryöstörikosten torjuntaan.

Ryöstörikoksiin pyritään saamaan erityisestävää vaikutusta kohdentamalla aktiivisimpiin tekijöihin ja muihin avainhenkilöihin tehokkaita pakkokeinoja, kuten vangitsemista, tehostettua matkustuskieltoa ja matkustuskieltoa. Ryöstörikokset tutkitaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Samalla pyritään siihen, että epäilty menettää ryöstöillä saamansa rikoshyödyn. Suurin osa nuorista ryöstörikosten tekijöistä keskeyttääkin ryöstörikollisuuden, kun tekijöihin aletaan kohdistamaan riittävän tehokkaita toimenpiteitä. 

– Poliisi on viimeinen taho, jonka keinoilla puututaan rikolliseen käyttäytymiseen. Muiden ennalta estävien viranomaisten keinot ovat ensisijaisia alaikäisten rikollisen elämäntavan katkaisemisessa. Nuoren tilannetta arvioidaan kokonaisuutena ja ryöstöstä epäillyn nuoren tilannetta arvioitaessa usein hyödynnetään sekä poliisin että sosiaaliviranomaisen toimivaltuuksia.  Yhteistyöllä pyritään löytämään ratkaisu, jolla nuori saadaan lopettamaan rikosten tekeminen. Kaikkien tahojen etuna on, että nuoresta saataisiin yhteiskuntakelpoinen aikuinen, summaa Aukio.

Ennalta estävässä työssä pyritään tavoittamaan nuoret mahdollisimman varhain.

Ennalta estävässä työssä poliisi pyrkii tavoittamaan nuoret mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja puuttumaan nuoren rikoskierteeseen. Tämä on poliisin yksi keskeinen työmenetelmä.

– Kouluissa tehtävä työ ja yhteistyö kouluviranomaisten kanssa on keskiössä. Poliisin läsnäolo kouluissa pitää olla jatkossakin osa ennalta estävää työtä. Laillisuuskasvatus ja aktiivinen puuttuminen kouluissa tapahtuviin turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin on tärkeää, kertoo rikoskomisario Asko Sartanen.

Tiedonkulku eri viranomaisten välillä ja moniammatillinen työ korostuu. Pitkällä tähtäimellä Ankkuritapaamiset ovat se tärkeä työmenetelmä, jolla pyritään ohjaamaan nuoria asianmukaisten palvelujen pariin, jotta rikosten tekemisestä ei tulisi elämäntapaa. On myös tapauksia, joissa Ankkurin kautta ei ole saatu vaikuttavuutta, eli nuori on jatkanut rikosten tekemistä. 

– Pyrimme näkymään ihmisten arjessa ja suuntaamaan näkyvää valvontaa sinne missä sattuu ja tapahtuu, Sartanen jatkaa.

Paikallisen tason ongelmanratkaisu myös keskeinen työmenetelmä. Tässä tapauksessa poliisi yhdessä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa etsii ratkaisua paikalliseen turvallisuusongelmaan, eli miten tulevia ryöstöjä voitaisiin ennalta estää.

– Isossa kuvassa ennalta estävä työ liittyy syrjäytymisen aiheuttamien seurausten minimoimiseen ja jopa hallintaan. Poliisin ennalta estävässä työssä on pyrittävä vaalimaan poliisiin kohdistuvaa luottamusta. Se rakentuu päivittäisissä kohtaamisissa ja arjessa. Yhteiskunnan on pyrittävä huolehtimaan jollain tavalla myös putoajista, jotta emme menetä rikolliselle tielle seuraavaa sukupolvea, summaa Sartanen.





Toimitus suosittelee



Somet haltuun

58,470FanitTykkää
1,372SeuraajatSeuraa
519SeuraajatSeuraa


Luetuimmat uutiset 48h



Kadonneet henkilöt



Käytämme kuvina joko viranomaisten julkaisemia kuvia tai itse otettuja.