Hovioikeus antoi tuomion Kuopion kouluhyökkäystä koskevassa asiassa

KUOPIO

Kuopion kouluhyökkäys tapahtui tiistaina 1. lokakuuta vuonna 2019 noin kello 12.29-12.37 Kuopion kauppakeskus Hermanissa, Savon ammattiopiston tiloissa. Iskussa kuoli yksi ja loukkaantui kymmenen henkilöä, joista kaksi vakavasti, tekijä mukaan lukien. Tekijä oli ammattiopiston 25-vuotias opiskelija Joel Marin.

Itä-Suo­men ho­vioi­keus on tä­nään, torstaina 4. marraskuuta an­ta­mas­saan tuo­mios­sa kat­so­nut, että vas­taa­ja oli tuo­mit­ta­va muun muas­sa mur­has­ta ja 20 mur­han yri­tyk­ses­tä elin­kau­ti­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen Sa­von am­mat­tio­pis­toon te­ke­män­sä hyök­käyk­sen joh­dos­ta, tiedottaa Itä-Suomen hovioikeus. Vas­taa­ja oli miek­ka asee­naan hyö­kän­nyt luok­ka­huo­nee­seen ta­voit­tee­naan sur­ma­ta mah­dol­li­sim­man mon­ta ih­mis­tä. Hyök­käyk­ses­sä sai sur­man­sa yksi op­pi­lais­ta. Kak­si opet­ta­jaa, nel­jä op­pi­las­ta ja yksi po­lii­si louk­kaan­tui­vat.

Hovioikeudessa oli vastaajan valituksen johdosta kysymys murhan osalta teon raakuuden ja julmuuden arvioinnista sekä useiden murhan yritysten osalta sen arvioinnista, olivatko teot edenneet rikoslaissa tarkoitetulla tavalla yrityksen asteelle. Lisäksi oli kysymys vastaajan syyntakeisuudesta.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että uhrin kuolema oli aiheutettu erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Teon raakuutta osoitti muun muassa se, että vastaaja oli lyönyt uhria lähes 20 kertaa miekalla aiheuttaen hänelle näin kuolemaan johtaneet vammat. Vastaaja oli seurannut luokasta paennutta uhria käytävälle ja lyönyt vielä sielläkin miekalla useita kertoja jo elottomalta vaikuttanutta uhria. Vastaajalla oli ollut siten koko tapahtumaketjun ajan sitkeä ja määrätietoinen surmaamispyrkimys. Muun muassa teon yllätyksellisyyden, kauhua herättäneen tekovälineen, tarkoituksellisen kärsimyksen ja tuskan aiheuttamisen sekä uhrin puolustuskyvyttömyyden johdosta tekoa oli pidettävä myös erityisen julmana.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että murhan yrityksen tunnusmerkistö täyttyi paitsi kahden opettajan myös kaikkien luokassa olleiden hengissä selvinneiden oppilaiden kohdalla. Vastaajan tavoitteena oli ollut surmata mahdollisimman monta luokassa ollutta. Tapahtumaolosuhteet ja teon toteuttamistapaan liittyvät seikat huomioon ottaen kaikki luokassa olleet olivat olleet konkreettisessa vaarassa ja rikoksen täyttyminen oli ollut kaikkien kannalta tosiasiallisesti mahdollinen vaihtoehto. Täysin sattumanvaraista oli ollut, keihin miekaniskut kohdistuvat ja toisaalta kuka kykeni mahdollisesti pakenemaan luokasta.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin vastaajan syyllistyneen murhan yritykseen hänen hyökättyään kohti poliisia miekka eteen ojennettuna. Vastaajan oli tullut pitää poliisin kuolemaa menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että vastaaja oli ollut teot tehdessään syyntakeinen. Hänellä oli ollut kyky ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne ja oikeudenvastaisuus eikä hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään ollut ollut merkittävästi alentunut.

Osa rikoksen uhreista vaati hovioikeudessa, että vastaajan maksettaviksi käräjäoikeudessa tuomittuja vahingonkorvauksia korotettaisiin. Hovioikeus korotti tuomittuja määriä kärsimyskorvausten osalta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden presidentti Antti Savela, hovioikeudenneuvos Seppo Isometsä ja hovioikeudenneuvos Eeva Kaisa Kääriäinen (puheenjohtaja). Valmistelijana on toiminut hovioikeuden esittelijä Jose Saranpää. Ratkaisu on yksimielinen.

Lähteenä: Itä-Suomen hovioikeus