KOLARI
Palo alkoi rakennuksen päädyssä terassitasolla sijainneesta kylmästä varastotilasta.
Onnettomuustutkintakeskus OTKES on edistynyt Kolarin Äkäslompolossa palaneen hostellin palonsyyntutkinnassa. OTKES kertoo, että tutkinnassa on saatu tarkennettua paloon johtanutta tapahtumaketjua sekä syttymisajankohtaa.
Tiedotteen mukaan sähköinen syttymissyy ei vaikuta todennäköiseltä tutkinnassa saatujen tietojen perusteella. Palokoira ei palopaikalla käydessä ilmaissut palavia nesteitä. Onnettomuustutkintakeskus on jo aiemmassa tiedotteessa rajannut pois sähköpyörien akut mahdollisena syttymissyynä, koska pyörien akkuja ei ladattu ulkona, eivätkä akut olleet kiinni pyörissä.
Tutkinnanjohtaja Timo Naskali Onnettomuustutkintakeskuksesta toteaa, että palo alkoi rakennuksen päädyssä terassitasolla sijainneesta kylmästä varastotilasta. Poissulkemalla todennäköisimmäksi syttymissyyksi jäljelle jää varastotilaan illalla tuodut nuotiotuhkat.
– Tulemme tutkinnan edetessä myös selvittämään, miten tuhkia on yleensä tuotu luonnosta pois tai varastoitu, Naskali sanoo.
Nuotiotuhkia oli jäähdytetty lumella ennen kuin ne oli siirretty varastotilaan. Varastotilan rakenne edesauttoi palon leviämistä.
Naskali lisää, että varastotilassa ainakin ilmeisesti katto oli rakolaudoista, jolloin tuli pääsi leviämään siitä nopeasti yläkerran luhtikäytävälle.
Kylmä varastotila oli ulkopuolisen matkanjärjestäjän käytössä. Tilan pääasiallinen käyttötarkoitus oli erilaisten retkeilytarvikkeiden säilytys.
Onnettomuustutkintakeskus jatkaa edelleen aineiston kokoamista sekä kuulemisia. Turvallisuustutkintaan kuuluu myös viranomaisten toiminnan tarkastelu – mukaan lukien rakennuksen paloturvallisuus. Onnettomuustutkintakeskus on aiemmin tiedottanut, että vielä ei ole tarkasti tiedossa, millaisia palovaroittimia rakennuksessa on ollut.
– Koska palo alkoi ulkoa, on mahdollista, että varoittimet eivät ainakaan palon alkuvaiheessa hälyttäneet. Puhutetut henkilöt eivät kertomansa mukaan ole hälyttimiä kuulleet. Jatkamme paloturvallisuuskysymystenkin selvittämistä osana tutkintaa”, kertoo tutkinnanjohtaja Timo Naskali.
Turvallisuustutkinnan kesto on keskimäärin 9–12 kuukautta.
Palossa kuoli kolme henkilöä.
Viranomaisuutiset uutisoi aiemmin, että kolmaskin henkilö löydettiin menehtyneenä raunioista. Vainaja löydettiin palokoiran ansiosta.
Poliisi oli jo alkuvaiheessa löytänyt raunioista kaksi vainajaa, suomalaiseksi ja keskieurooppalaiseksi epäillyt henkilöt. Palopaikan jäähdyttyä paikalla käytetty ruumiskoira oli löytänyt raunioista kolmannen, kadoksissa olleen vainajan jäänteet.
– Tulipalossa menehtyneet kolme henkilöä on nyt varmuudella tunnistettu DNA-tutkimuksella. Palossa menehtyi yksi suomalainen sekä kaksi saksalaista henkilöä. Poliisi on viivytyksettä välittänyt tiedon Saksan poliisille, joka on toimittanut sen edelleen vainajien lähiomaisille. Toinen saksalaisista vainajista, oli tunnistettu jo aiemmin hammaskartan perusteella, mutta hänenkin osalta tunnistus varmistettiin DNA-tutkimuksella. Myös tästä aiemmastakin tunnistuksesta oli välitetty tieto Saksaan, Lapin poliisi kertoi maaliskuussa.
Ulkomaalaisen vainajan ollessa kyseessä henkilöllisyyden varmistaminen DNA-tutkimuksella kestään usein pitkään. Alkaen siitä, että vainajan lähisukulaiselta täytyy saada paikallisen viranomaisen, tässä tapauksessa Saksan poliisin ottama DNA-vertailunäyte, joka täytyy saada Suomeen DNA-vertailun tekemiseksi.
