HÄMEEN MAAKUNNAT. Hämeessä rikosten määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla, mutta rikoslajeissa on vaihtelua, tiedottaa Hämeen poliisilaitos. Hämeen poliisin mukaan omaisuusrikoksia tehtiin viime vuonna aiempaa vähemmän, mutta väkivaltarikoksia aiempaa enemmän.
Rikosten määrä on Hämeessä pysynyt ennallaan. Hämeen poliisi kirjasi viime vuoden aikana ilmoituksen kaikkiaan 34 000 rikoslakirikoksesta. Kun liikennerikokset jätetään pois laskuista, oli rikoksia 24 400. Kaiken kaikkiaan rikosten määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla, mutta rikoslajeissa on vaihtelua.
Rikoksista saatiin selvitettyä entistä suurempi osa, sillä selvitysaste nousi 43,6 prosentista 50,3 prosenttiin. Sen sijaan rikoslakirikosten tutkinta-aika piteni. Aika oli viime vuonna 238 vuorokautta kun edellisenä vuonna se oli 172 vuorokautta. Tutkinta-ajan piteneminen johtuu suurimmalta osin niin sanotusta Vastaamo-juttukokonaisuudesta, mutta myös erilaiset rikosilmiöt, kuten etenkin Päijät-Hämeeseen rantautunut Roadman-ilmiö, sitovat rikostutkintaa aiempaa enemmän.
Petos- ja väkivaltarikoksia aiempaa enemmän.
Omaisuusrikosten määrä oli lähes edellisvuoden tasolla, kaikkiaan niitä oli noin 16 000. Varkaudet vähenivät edellisestä vuodesta, mutta petosrikosten määrä jatkoi kasvuaan. Kaikkiaan petosrikoksia ilmoitettiin Hämeessä poliisille lähes 5 200. Petokset, erityisesti tietoverkossa tapahtuvat rikokset, muodostavatkin jo noin viidesosan kaikista Hämeen poliisilaitoksen tietoon tulleista rikoslakirikoksista liikennerikokset pois lukien.
Omaisuusrikoksissa huomattavaa oli myös ryöstöjen määrän kasvu. Ryöstöjä kirjattiin viime vuonna 132 kun edellisenä vuonna niitä oli 89. Viime vuoden ryöstöistä enemmistö tehtiin Päijät-Hämeessä ja niistä vielä huomattava osa eli 66 Lahdessa. Myös Hämeenlinnassa ryöstöjen määrä on kaksinkertaistunut vuodessa ja niitä oli viime vuonna 24.
Väkivaltarikoksia tuli Hämeen poliisin tietoon viime vuonna kaikkiaan 2 340, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (2 109). Kasvua oli niin pahoinpitelyrikoksissa, seksuaalirikoksissa kuin henkirikoksissakin. Ilmoitettuja perheväkivaltarikoksia sen sijaan oli edellisvuotta vähemmän.
Henkirikokset ja niiden yritykset lisääntyivät hieman. Hämeen poliisin rikostutkijat onnistuivat selvittämään kaikki nämä rikokset. Henkirikokset ovat usein erittäin työläitä ja niiden selvittämiseen käytettiin useita henkilötyövuosia.
Nuorten tilanne näkyy rikostilastoissa.
Edellä mainittu ryöstöjen määrän kasvu näkyy erityisesti, kun tarkastellaan nuorten tekemiä rikoksia. Etenkin alle 15-vuotiaat ovat tehneet omaisuus- ja pahoinpitelyrikoksia merkittävästi enemmän kuin aiempina vuosina. Edellisestä vuodesta monissa rikosnimikkeissä kasvu on todella suuri. Esimerkiksi alle 15-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjä ryöstöjä ja kiristyksiä oli viime vuonna 35 kun edellisenä vuonna määrä oli 11. Pahoinpitelyrikoksia alle 15-vuotiaat tekivät yhteensä koko Hämeessä 282, mikä on 76 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
Myös 15–17-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen omaisuus- ja pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut merkittävästi, mutta ei kokonaisuutena niin paljon kuin nuorempien. Eniten tässä ikäluokassa ovat lisääntyneet törkeät varkaudet ja varkaudet, joiden määrä lähes kaksinkertaistui. Lahdessa tämän ikäluokan tekemiksi epäiltyjen törkeiden varkauksien ja varkauksien määrä kasvoi huomattavasti. Vuonna 2022 epäiltyjä varkauksia tai törkeitä varkauksia oli kaksi ja vuonna 2023 niitä oli 29.
Hämeen poliisilaitoksen alueella ei ole katujengiksi määriteltyjä ryhmiä. Alueella on kuitenkin nuoria rikoksentekijöitä, joilla on riskipotentiaali liukua astetta vakavampaan rikolliseen elämäntapaan. Ilmiöön puutuminen vaatii aktiivista seurantaa, moniammatillista työtä ja varhaista puuttumista. Olennaista on perheissä tehtävä kasvatustyö! Jengeihin liittymiselle altistavat esimerkiksi syrjäytyminen ja päihdeongelmat. Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret ovat potentiaalisia tekijöitä ja uhreja.
Nuorten kasvava rikoksentekijöiden joukko aiheuttaa entistä suurempia riskejä sille, että vanhemmat hyödyntävät alle 15-vuotiaita rikosten tekijöinä.
Poliisi on katkaissut hankalimpia nuorten rikoskierteitä pakkokeinojen, kuten vangitsemisen avulla. 15–17-vuotiaisiin on mahdollista kohdistaa poliisin pakkokeinoja viimesijaisina keinoina, mutta alle 15-vuotiaiden osalta poliisilla ei ole keinoja rikoskierteiden katkaisemiseen. Alaikäisten rikoskierteiden katkaiseminen onkin poliisin sijasta ensisijaisesti lastensuojelun vastuulla. Tiukkojen rajojen asettamisen merkitys korostuu vaikeimmissa tapauksissa.
Lähes 10 000 liikennerikosta vuodessa.
Kun kaikki vuoden 2023 liikennerikokset lasketaan yhteen, niitä oli 9 670. Määrä on hieman kasvanut edellisestä vuodesta (9 260). Hämeen teillä ajoneuvojen kuljettajat syyllistyivät liikenneturvallisuuden vaarantamiseen hieman alle 6 000 kertaa. Määrä on vähän enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset vähenivät hieman ja niitä oli vuoden aikana kaikkiaan 326. Rattijuopumusten määrä pysyi ennallaan ja oli lähes 1460. Noin puolet rattijuopumuksiin syyllistyneistä kuljettajista oli huumausaineiden vaikutuksen alaisena.
Poliisi paikalle aiempaa nopeammin.
Hämeen poliisi sai hälytyksen A ja B -kiireellisyysluokan tehtäville 32 000 kertaa, mikä tarkoittaa yli 87 tehtävää joka päivä. Hälytysten määrässä on pientä laskua. Näistä A-kiireellisyysluokan tehtäviä oli noin 4 400. Poliisipartiot ehtivät tehtävälle aiempaa nopeammin, sillä toimintavalmiusaika lyheni 10,7 minuutista 9,9 minuuttiin. Toimintavalmiusaika tarkoittaa keskimääräistä aikaa minuutteina siitä hetkestä, kun poliisi on saanut hätäkeskukselta tehtävän, siihen kun ensimmäinen partio on tehtäväpaikalla.
Lupia haettiin edelleen vilkkaasti.
Passeja haettiin Hämeen poliisilaitoksen alueella viime vuonna hieman aiempaa vähemmän, mutta kaikkia muita lupia puolestaan enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan passeja myönnettiin lähes 54 000 ja henkilökortteja lähes 28 000.
Huomionarvoista lupamäärissä on ns. muiden lupien osuuden kasvu edelliseen vuoteen verrattuna (kasvua n. 17 %). Muut luvat -ryhmä pitää sisällään mm. yleisötilaisuudet sekä rahankeräyksiin liittyvät luvat. Voidaankin arvioida, että koronavuosien jälkeen esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestäminen on taas yltämässä normaalivuosien tasolle ja jopa ylikin. Samoin esimerkiksi pienkeräysilmoituksia käsiteltiin enemmän kuin vuosina 2021 ja 2022.
Lupavalvonnan tehtävämäärät pysyivät korkealla tasolla ja ampuma-aseiden hallussapitoon kohdistuvat peruutukset, varoitukset ja haltuunottopäätökset kasvoivat noin 26 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi tehtiin aktiivista valvontaa ja mm. tarkastettiin ampumaratoja, tehtiin yleisötilaisuuksiin kohdistuvaa valvontaa sekä yksityisen turvallisuusalan- ja ampuma-asealan elinkeinon harjoittajien liiketarkastuksia.
