HELSINKI
Helsingin poliisi tutkii Helsingissä tapahtunutta epäiltyä eläinsuojelurikosta. Helsingin poliisilaitokselta kerrotaan, että poliisi sai tämän vuoden toukokuussa ilmoituksen naisesta, johon ei oltu saatu yhteyttä.
Säästä ruoka- ja muissa elintarvikekuluissa: KOODILLA MM15 ensiostajille -15% alennus jo valmiiksi halvoista elintarvikkeista, kun ostat vähintään 25 eurolla - Kaupallinen yhteistyö Matsmartin kanssa
Tarkastuskäynnille mennyt poliisipartio löysi naisen asunnosta yhteensä 15 koiraa, joista kahdeksan oli aikuisia ja seitsemän pentuja.
Asunnon lattiat olivat eläinten ulosteen ja virtsan peitossa. Koirien turkit näyttivät takkuisilta ja likaisilta.
Koirat toimitettiin terveystarkastukseen ja hoitoon Viikin löytöeläintaloon. Koirista neljä kärsi erilaisista hoitamattomista sairauksista, ja eläimet jouduttiin lopettamaan.
Eläinsuojelulaki muuttuu eläinten hyvinvointilaiksi vuodenvaihteessa.
Eläinsuojelulaki muuttuu eläinten hyvinvointilaiksi 1. tammikuuta 2024, muistuttaa Helsingin poliisilaitos. Uusi laki lisää myyjän ja ostajan vastuuta pentutehtailun kitkemisessä.
Helsingin poliisilaitokselta opastetaan, että kun kissa tai koira myydään tai annetaan eteenpäin, markkinoinnissa täytyy jatkossa käydä selväksi;
- myyjän tai luovuttajan nimi
- mahdollisen toiminnanharjoittajan yksilöivä tunnus
- eläimen syntymäaika, ikä tai arvio iästä
- eläimen Suomen ulkopuolinen synnyinmaa
- eläimen sijaintipaikka.
Jos eläimen markkinoinnissa käytetään kuvia, ainakin yhdessä valokuvassa täytyy esiintyä luovutettava eläin tai sen emä.
– Markkinoinnin ehdot koskevat myös esimerkiksi yhdistyksiä, jotka välittävät kodittomia eläimiä eteenpäin, kertoo rikoskomisario Juha-Matti Suominen, Helsingin poliisilaitokselta.
Edellä mainittujen ehtojen laiminlyöminen on eläinsuojelurikkomus, josta saa yleensä sakkorangaistuksen.
Eläimen ammattimaisesta myynnistä tai välittämisestä täytyy ilmoittaa aluehallintovirastoon. Ammattimaista myyntiä on, jos on kasvattanut vähintään kolme pentuetta tai myynyt tai välittänyt yli 10 eläintä.
– Koira kuuluu myös merkitä sirulla ja rekisteröidä ruokaviraston koirarekisteriin, sanoo Suominen.
Ennen vuotta 2023 syntyneet koirat tulee merkitä mikrosirulla vuoden 2023 loppuun mennessä. 1.1.2023 jälkeen syntyneet koirat täytyy merkitä sirulla viimeistään kolmen kuukauden iässä tai aiemmin, jos koira luovutetaan uudelle haltijalle ennen kolmen kuukauden ikää.
Laittomia eläimiä kaupanneet myyjät ovat voineet aikaisemmin käyttää samoja sirutietoja useasti, mutta jatkossa se ei ole mahdollista. Väärien tietojen antaminen on rekisterimerkintärikos. Koirarekisterin hyödyntäminen pentutehtailun kitkemisessä edellyttää kuitenkin koirien omistajilta aktiivisuutta omien koirien tietojen ilmoittamisessa rekisteriin.
Eläimen hankkijan vastuulla on varmistaa eläimen laillisuus.
Uuden eläinten hyvinvointilain mukaan ulkomailta tuotu koiran- tai kissanpentu voidaan palauttaa lähtömaahan. Näin saattaa tapahtua, jos eläin on kuljetettu Suomeen alle puolivuotiaana ja luovutettu neljän kuukauden kuluessa eteenpäin.
Ostajan vastuulla on varmistaa, että eläimen tiedot ovat kunnossa. Ostaja saattaa syyllistyä laittomaan tuontitavaraan ryhtymiseen, jos kissan tai koiran tiedoissa on puutteita.
– Lakimuutoksen tavoitteena on puuttua pentutehtailuun. Salakuljetettuja eläimiä säilytetään usein huonoissa oloissa, ja eläimet kärsivät tarttuvista taudeista ja muista terveysongelmista. Laittomasti maahantuotu eläin saattaa olla niin heikossa kunnossa, että se joudutaan lopettamaan, Suominen avaa lain tarkoitusperiä.
Pentutehtailu on Euroopan kolmanneksi suurin järjestäytyneen rikollisuuden muoto huumausaine- ja asekaupan jälkeen. Kissojen ja koirien pito, kasvatus sekä myynti tuottaa EU:ssa arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa.
Eläinrikostutkinnassa yritetään puuttua muun muassa eläinten salakuljetukseen.
Helsingin poliisissa työskentelee eläinrikostutkintaryhmä, joka selvittää esimerkiksi eläinsuojelurikoksia ja -rikkomuksia, eläinkuljetusrikkomuksia, eläinten laitonta maahantuontia ja salakuljetusta sekä vammantuottamuksia.
Tutkintaryhmä tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkäreiden, läänin eläinlääkäreiden, ruokaviraston ja tullin kanssa.
– Tyypillisessä eläinrikosjutussa huolestunut henkilö ilmoittaa eläimen kunnosta tai oloista eläinsuojeluun. Valvontaeläinlääkäri tekee eläinten pitopaikkaan tarkastuskäynnin ja antaa ohjeita eläinten olojen ja hoidon parantamiseen. Jos tilanne ei muutu, valvontaeläinlääkäri ilmoittaa asiasta poliisille, kertoo rikoskomisario Juha-Matti Suominen.
Lue myös: Helsinkiläisasunnosta löytyi 11 huonovointista koiraa
