ITSEMURHAT
Suomessa tapahtuu oman käden kautta kuolemia, eli ns. itsemurhia vuositasolla noin 750 kappaletta, kertoo Mieli Ry (tilasto vuodelta 2021). Tämä tekee viikkoa kohden noin 14 itsemurhaa. Mieli Ry julkaisi itsemurhista tiedotteen syyskuussa, jossa se kertoo, että apua hakevia itsetuhoisia ohjataan palveluista kotiin muun muassa lääkkeiden turvin. Tämä käy ilmi niin ikään THL:n viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta sekä MIELI ry:n kesä-heinäkuussa 2023 tehdystä seurannasta liittyen yhteydenottajien kokemuksiin julkisista palveluista.
Tämän saman sai kokea myös 20-vuotias Disa Silfver, joka päätyi tekemään itsemurhan isänpäivän jälkeisenä yönä tänä vuonna. Tämä artikkeli kertoo Disan tarinaa niiltä osin, mitä siitä tiedetään. Asian tiedot tuo julki Disan isä, Jonathan Silfver.
Mieli Ry kertoi syyskuisessa julkaisussaan, että THL:n tutkimuksen mukaan lähes puolet itsemurhan tehneistä oli käynyt viimeisen viikon aikana terveydenhuollossa, niin myös Disa, kertaalleen ja puolentoista viikon aikana yhteensä kolmesti.
MIELI ry:n seurannasta kävi ilmi, että itsetuhoiset olivat hakeneet apua julkiselta puolelta, mutta heitä oli käännytetty kotiin mm. päivystyksestä, psykiatrian poliklinikalta ja terveysasemalta. Disa kävi mm.
- 2.11. kiirevastaanotolla terveysaseman lääkärillä ahdistuksen vuoksi
- 4.11. Lohjan päivystyksessä toiveenaan saada lähete psykiatrian osastolle
- 9.11. päivystyksessä itsetuhoisuuden vuoksi ja toiveena saada paikka saman tien hoidosta.
Jokaisella kerralla hoitaja tai lääkäri kirjasi itsetuhoiset ajatukset. Kerran hänelle määrättiin lääkkeitä ahdistukseen ja masennukseen.
Lista ei pidä sisällään kaikkia käyntejä, sillä isän voimat ovat loppu, eikä energia ole riittänyt kaikkien tietojen hankkimiseen.
MIELI ry:n kriisikeskuksen johtaja Sanna Vesikansa pitää tilannetta huolestuttavana. Vesikansan mukaan se ei riitä, että itsemurhien ehkäisy on saatu mukaan kansalliseen mielenterveysstrategiaan, vaan siihen täytyy kohdentaa konkreettisia resursseja ja sen täytyy näkyä hallitusohjelman lisäksi kuntien hyvinvointiohjelmissa.
– Hyvinvointialueilla on vastuu järjestää riittävä hoito itsetuhoisille. Tarvitaan toimenpiteitä, jotta itsemurhavaarassa olevat ja heidän läheisensä saavat nopeasti tukea vaikeissa tilanteissa. Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulisi saada koulutusta itsemurhien ehkäisyyn ja itsetuhoisuuden puheeksiottoon, Vesikansa sanoo.
”Ajan päin rekkaa”
Disa Silfver yritti hakea isän mukaan apua usealta eri paikkakunnalta, mm. Lohjalta, Inkoosta sekä Helsingistä, mutta turhaan. Kuten aiemmin mainittiin, kävi 20-vuotias Disa viimeisen kerran päivystyksessä itsetuhoisuuden vuoksi torstaina 9. marraskuuta. Tuolla käynnillä hän sanoi, ettei näe syytä elää ja uhkasi tekevänsä itsemurhan ajamalla päin rekkaa. Nämä sanat oltiin kirjattu potilaskertomukseen.
Maanantain vastaisena yönä 13. marraskuuta kello yhden jälkeen Disa toteutti uhkauksensa, jota ei oltu otettu vakavasti, hän ajoi päin vastaantullutta kuorma-autoa Inkoossa.
Lue myös: Surullisia uutisia Inkoosta – liikenneonnettomuus vaati kuolonuhrin
Isä pyytää anteeksi raskaan ajoneuvon kuljettajalta ja hänen lähipiiriltään.
Kuten puhtaalla maalaisjärjellä voi ajatella, ei tällaisissa tapauksissa ole vain yhtä uhria, vaan useita. Asiassa on osallisena tässä tapauksessa raskaan ajoneuvon kuljettaja ja myös hänen lähipiirinsä.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 tieliikenteessä tehtiin 21 itsemurhaa moottoriajoneuvolla törmäämällä. Itsemurhien osuus tieliikennekuolemista oli noin kymmenen prosenttia.
Disan isä pyytää sosiaalisen median tilinsä kautta anteeksi tapahtuneen toiselta osapuolelta, hänen omaisiltaan sekä yleisesti heiltä, jotka vastaavaa ovat joutuneet kokemaan.
Kehitystä on ollut, mutta ensimmäisellä vuosipuoliskolla itsemurhien määrät ovat pysyneet edellisvuoden tasolla.
Itsemurhakuolleisuus on pienentynyt huomattavasti 1990-luvulta, mutta hyvä kehitys uhkaa pysähtyä lisääntyneen kuormittuneisuuden ja palvelujen ruuhkautumisen vuoksi. Viime vuosina erityisesti naisten itsemurhat ovat yleistyneet, kertoo Mieli Ry.
– Itsetuhoisuuden hoidossa on kaksi haastetta: itsemurhavaaraa ei tunnistetta tai osata ottaa puheeksi ja vaikka hoito etenisi asianmukaisesti, niin jatkohoitoa ei ole tarjolla riittävästi, MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo.
Psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on vähentynyt 41 % viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi hoitovuorokausien kesto lyhentynyt. Oleellista on, että avohoitoa, joka monessa tapauksessa olisi toimiva ratkaisu, ei ole vastaavassa määrin lisätty.
– Huoli on toki itsetuhoisista ja heidän läheisistään, mutta myös ammattilaiset ovat äärimmäisen tiukoilla, kun ei ole paikkaa, mihin ohjata akuutissa vaarassa olevia, Kukkonen sanoo.
Vuonna 2021 itsemurhaan kuoli 747 henkilöä. Vuoden 2022 luvut vahvistetaan vuoden 2023 lopussa, mutta heinäkuussa tulleiden THL:n alustavien tietojen mukaan itsemurhakuolemien kokonaismäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Edelleen vuosittain ihmisiä kuolee Suomessa itsemurhiin yli kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi tieliikenteessä. Suomi on myös EU:n itsemurhatilastojen yläpäässä, vain Liettua, Slovenia, Unkari, Belgia ja Viro ovat Suomea edellä.
Kriisiapua on saatavilla:
- Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.
- Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain, etäyhteyksin ja ryhmissä maksutta ja ilman lähetettä.
- Netissä keskusteluapua tarjoavat Solmussa-chat ja nuorille suunnattu Sekasin-chat.
- Itsemurhien ehkäisykeskukset Helsingissä ja Kuopiossa auttavat itsemurhaa yrittäneitä ja heidän läheisiään.
