HELSINKI – VANTAA
Toisessa tapauksessa rikoskokonaisuus kuuluu poliisin näkemyksen mukaan katujengitoiminnan alle, mutta on toiminnaltaan jo järjestäytynyttä rikollisuutta. Toisessa rikoskokonaisuudessa toiminta on lähempänä nuorisorikollisuutta kuin järjestäytynyttä rikollisuutta. Molemmissa tapauksissa epäillyt ovat maahanmuuttajataustaisia.
Helsingin poliisin katujengirikosten tutkintaryhmä on saamassa valmiiksi kaksi esitutkintakokonaisuutta, tiedottaa Helsingin poliisilaitos. Molemmissa kokonaisuuksissa epäillään katujengeihin yhdistettyjä henkilöitä.
Ensimmäinen tutkintakokonaisuus lähti liikkeelle törkeästä ryöstöstä Vantaalla maaliskuussa 2023. Poliisi epäilee, että helsinkiläisen ryhmän jäsenet pahoinpitelivät vantaalaismiehen ja veivät häneltä omaisuutta.
– Poliisin näkemyksen mukaan kyse oli huumausaineiden myyntiin liittyvästä riidasta, jossa riidan toisen osapuolen epäillään asettaneen helsinkiläiselle epäillylle sakon. Tätä riitaa helsinkiläinen ryhmä lähti selvittämään usean henkilön voimin. Poliisin selvitysten mukaan kohtaamisen jälkeen ainakin osa henkilöistä varautui uuteen kohtaamiseen varustautumalla ampuma-asein, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Masi Puolakka Helsingin poliisilaitokselta.
Törkeään ryöstöön liittyviä henkilöitä epäillään laajasta kokaiinin hankkimisesta, välittämisestä ja myynnistä.
Törkeään ryöstöön epäiltyjä yhdistettiin tutkinnan aikana asuntoon, jossa epäillään käsitellyn ja myydyn huumausaineita. Rikollisryhmän epäilleen hankkineen noin 13 kiloa kokaiinia heinäkuun ja lokakuun 2023 välillä ja myyneen huumausaineita eteenpäin. Tapausta on tutkittu törkeänä huumausainerikoksena.
– Poliisi sai kansalaisilta ilmoituksia, joiden mukaan Kontulan alueella sijaitsevasta asunnosta myytäisiin huumausaineita. Tämä pystyttiin yhdistämään osittain samoihin henkilöihin kuin törkeässä ryöstössä, sanoo rikostarkastaja Puolakka.
Epäillyt ovat nuoria aikuisia, eikä heidän joukossaan ole alaikäisiä. Epäillyt ovat pääosin kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin etenkin kokonaisuuden laajuuden osalta.
– Tapaukseen liittyvät päätekijät on yhdistetty aikaisemmin Helsingin alueella tunnistettuun katujengiin, mutta tutkinnassa ei tullut ilmi esimerkiksi katujengien tunnuksia tai jonkin alueen tai nimen korostusta. Ryhmää voidaan poliisin näkemyksen mukaan kutsua järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi, arvioi Puolakka.
Poliisi takavarikoi tutkinnan aikana hieman yli 2,5 kiloa kokaiinia yhden epäillyn hallusta. Lisäksi huumausaineita takavarikoitiin epäiltyjen käyttämästä asunnosta Kontulassa.
Eri henkilöiltä takavarikoitiin myös käteistä rahaa noin 45 000 euroa, jonka epäillään olevan rikoshyötyä huumausainekaupasta.
Esitutkinnassa takavarikoitiin huumausaineiden ja rahan lisäksi konepistoolimallinen ase, käsiase, aseen osia sekä patruunoita. Aseiden hallussapitoa tutkittiin ampuma-aserikoksena ja törkeänä ampuma-aserikoksena.
Rikoskokonaisuudessa on ollut vangittuna yhteensä seitsemän henkilöä, joista viisi pääepäiltyä on edelleen vangittuna. Epäiltyjä on yhteensä toistakymmentä.
Pikku-Huopalahden ampumistapauksesta ja törkeästä huumaisainerikoksesta epäillään Espoossa vaikuttavaan katujengiin liittyviä henkilöitä.
Toiseen valmistumassa olevaan esitutkintakokonaisuuteen liittyy epäilty ampumistapaus Pikku-Huopalahdessa elokuussa 2023. Poliisin todistajalta saaman ilmoituksen mukaan Paciuksenkaarella oli ammuttu ohi ajavasta ajoneuvosta kahta henkilöä kohti käsiaseella. Tapausta on tutkittu tapon yrityksenä ja ampuma-aserikoksena.
Poliisi pyysi tapauksen asianomistajia ilmoittautumaan helmikuussa 2024. Asianomistajat saatiin selville mediassa uutisoidun tiedotteen ansiosta.
Tutkinnan perusteella poliisi epäilee, että autossa oli viisi tapahtuma-aikaan 17–18-vuotiasta miestä. Epäillyt kiistävät kuuluvansa mihinkään katujengiin.
– Poliisi epäilee epäiltyjen liittyvän Espoon alueella vaikuttavaan katujengiin, jolla on ollut aikaisemminkin välienselvittelyjä Helsingin alueella vaikuttavan ryhmän kanssa. Esitutkinnassa on noussut esille tietyn katujengin nimi, tietty postinumeroalue, käsimerkit ja rikollisen elämäntavan ihailu. Lisäksi poliisilla on taltioituna gangstarap-sanoituksia, joista osa sopii kuvaukseksi ampumistapaukseen, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta.
Poliisi epäilee asiassa ampumisen osalta tapon yritystä, minkä epäillyt kiistävät. Heidän mukaansa kyseessä oli paukkupatruunoilla tehty pelottelu. Poliisi ei löytänyt esitutkinnassa rikoksessa käytettyä asetta.
Poliisi aloitti tapon yritykseen liittyvän esitutkinnan aikana tutkinnan marihuanan ja hasiksen hankkimiseen, välittämiseen ja myyntiin liittyen, johon liittyy samoja henkilöitä kuin ampumistapaukseen. Tapausta on tutkittu törkeänä huumausainerikoksena.
Teoista epäiltynä oli vangittuna kuusi henkilöä. Kaikki epäillyt ovat tällä hetkellä vapaana.
Poliisi seuraa katujengitilanteen kehittymistä ja puuttuu uudella ryhmällä tehokkaasti ilmiöön liittyviin rikoksiin.
Helsingin poliisilaitoksella aloitti heinäkuussa 2023 katujengirikollisuuteen erikoistunut tutkintaryhmä, jonka tehtävänä on estää, paljastaa ja tutkia vakavaa katujengirikollisuutta. Tutkintaryhmä tutkii katujengirikollisuutta pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten sekä Keskusrikospoliisin kanssa.
Poliisi on tunnistanut Suomessa noin 10 katujengiä, jotka eivät kuitenkaan ole tarkkarajaisia ryhmiä, vaan pikemminkin erilaisia alueellisia verkostoja. Katujengeihin liittyy reilut 300 henkilöä, joista noin 150 on aktiivisempia jäseniä. Pääosa katujengeistä vaikuttaa pääkaupunkiseudun alueella.
Uutisessa ensimmäisenä kuvailtu rikoskokonaisuus kuuluu poliisin näkemyksen mukaan katujengitoiminnan alle, mutta on toiminnaltaan jo järjestäytynyttä rikollisuutta. Jälkimmäisessä rikoskokonaisuudessa toiminta on lähempänä nuorisorikollisuutta kuin järjestäytynyttä rikollisuutta. Molemmissa tapauksissa epäillyt ovat maahanmuuttajataustaisia.
Ensimmäiseen esitutkintaan liittyvät päätekijät on yhdistetty eri katujengiin kuin Pikku-Huopalahden esitutkinnassa mainittu Helsingissä vaikuttava ryhmä.
– Kyseiset tutkintakokonaisuudet kuvaavat katujengiryhmien toiminnan verkostomaisuutta, rikollisuuden vakavoitumista toiminnan jatkuessa ja ryhmittymien haitallisuuden eri asteita, toteaa rikostarkastaja Forss.
Poliisin on tärkeää päästä puuttumaan vakavaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään toimintaan ja samaan aikaan ehkäistä sellaisten ryhmien toimintaa, jotka ovat mahdollisesti muotoutumassa osaksi järjestäytynyttä rikollisuuta.
– Esimerkiksi jälkimmäisessä esitutkinnassa selvisi, että osalla epäillyistä oli tahtotilana laajentaa toimintaa ja hankkia entistä suurempia määriä huumausaineita myytäväksi. Lisäksi ryhmän toimintaan ajautui mukaan kaveripiirin kuuluvia henkilöitä, jotka sinänsä pärjäsivät hyvin ja kävivät koulussa, mainitsee Forss.
