OHJEISTUKSIA
Moni suomalainen kantaa huolta läheisensä ajoterveydestä. Liikenneturvan tekemän kyselyn* mukaan 30 prosenttia vastanneista on huolissaan siitä, kykeneekö läheinen ihminen ajamaan autoa turvallisesti. Huolta ei kannata sivuuttaa.
– Monet terveydessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat ajokykyyn vähitellen. Aina ei kuljettaja itse huomaa ajoterveydessä tapahtuvia muutoksia. Tällöin läheisten merkitys korostuu. Läheinen saattaa esimerkiksi ensimmäisenä huomata pulmat muun liikenteen tai autoon ilmaantuvat pienet kolhut, Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm kuvailee.
Jos läheisen ajoterveys huolettaa, poliisi ja Liikenneturva haluavat yhdessä kannustaa ottamaan asian puheeksi. Puuttuminen voi estää isomman mittaluokan vahingot myöhemmin.
Poliisi ja Liikenneturva ovat yhdessä tuottaneet aiheeseen liittyvän videon, joka on julkaistu Poliisitubessa.
Velvollisuus puuttua tunnistetaan.
Yli yhdeksän kymmenestä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta pitää velvollisuutena puuttua asiaan, jos huomaa, ettei läheisen ajoterveys ole kunnossa. Ainoastaan alle puolet kuitenkin tietää, mihin ottaa yhteyttä, jos huoli läheisen ajoterveydestä herää. Poliisi ja Liikenneturva pyrkivät tuomaan tähän selkeyttä.
– Jos huomaat, että läheiselläsi on terveyden mukanaan tuomia vaikeuksia selvitä liikenteessä, ota asia puheeksi hänen kanssaan. Keskustelun voi aloittaa vaikkapa kysymällä, onko läheinen huomannut omassa ajokyvyssään muutoksia tai hankaluuksia, ylitarkastaja Henna Salmi Poliisihallituksen Lupahallinnosta kannustaa.
Moni voi arkailla puheeksi ottamista siinä pelossa, että läheinen suuttuu. Jos oma kulkeminen tai esimerkiksi kaupassa käynti on toisen varassa, myös niiden järjestyminen jatkossa saattaa huolettaa.
– Tärkeintä on kuitenkin se, että sellaiset kuljettajat, joiden ajaminen ei ole turvallista itselle tai muille, eivät ole ratissa, Salmi tiivistää.
Puheeksi ottaminen voi johtaa lääkärillä käymiseen tai muuhun ratkaisuun. Jos puhuminen ei tuota tuloksia, voi ottaa yhteyttä läheisesi hoidosta vastaavaan lääkäriin tai muuhun häntä hoitavaan tahoon.
Lääkäri ei voi kertoa kuljettajan terveydestä ilman tämän lupaa, mutta hän voi kuunnella läheisten havaintoja. Omaisten havainnot koetaan usein hyödyllisinä ajoterveyden arvioimisessa. Opastusta ja tukea saa myös potilasjärjestöistä. Aina voi olla yhteydessä myös kotipaikan poliisiin. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta poliisi.fi.
Ajoterveys koskee kaikenikäisiä kuljettajia.
Ajoterveys muodostuu ajokykyyn vaikuttavista sairauksista, vammoista ja muista vastaavista tekijöistä.
Ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet ja niiden hoito eli esimerkiksi lääkitys ja saavutettu hoitotasapaino sekä myös hoitamattomuus.
Muutos ajoterveydessä voi tapahtua kertaheitolla tai pidemmällä aikavälillä ja vaikutus ajamisen turvallisuuteen voi olla väliaikaista tai pysyvää.
Ikääntyneet ovat ajoterveysasioissa keskiössä. Ajoterveys koskettaa kuitenkin kaikenikäisiä kuljettajia, sillä nuorikin voi sairastua ajoterveyteen vaikuttavalla tavalla. Jo keski-iässä sairauskohtaukset yleistyvät. Myös nuorena puhjenneiden perussairauksien vaikutusta ajoterveyteen on seurattava.
Ajokyvyn ja -terveyden käsittelyyn on myös aineistoja saatavilla. Esimerkiksi Liikenneturvan, Muistiliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton verkkoaineisto auttaa käsittelemään ajoterveyttä eri näkökulmista. Sieltä löytyy lisätietoja ja vinkkejä erilaisista työkaluista, joiden avulla kuljettajan kanssa voi ottaa puheeksi ikääntymisen tuomat muutokset ajamiseen ja kuinka muutokset voi huomioida.
*Liikenneturva selvitti 15–79-vuotiaan väestön ajatuksia ajoterveydestä kyselytutkimuksella marras-joulukuussa 2021. Kyselyn toteutti Kantar TNS Oy ja siihen vastasi yhteensä 1064 henkilöä, joista autoilijoita 82 % (895).
