ETELÄ-KARJALA
Viimeisen viikon aikana Etelä-Karjalan alueellisissa sosiaalisen median keskusteluryhmissä on käyty aktiivista keskustelua valkoisesta pakettiautosta, jonka kuljettajan on väitetty houkutelleen lapsia autonsa kyytiin. Myös Viranomaisuutiset on nähnyt lukuisia julkaisuja Lappeenrannan ja Imatran erinäisissä puskaradiotyyppisissä ryhmissä. Artikkelin lopusta löydät julkaisun sana sanasta, jonka epäilty on julkaissut.
Keskusteluissa on julkaistu kuvia valkoisista pakettiautoista, joiden on esitetty liittyvän tapaukseen. Poliisille on tehty rikosilmoitus kunnianloukkauksesta, koska asiaan liittymättömän henkilön autosta on julkaistu kuvia keskustelupalstoilla.
– Haluammekin muistuttaa muutamista asioista, jotka niin sosiaalisessa mediassa keskusteluihin osallistuvien, kuin esimerkiksi lasten vanhempien on hyvä muistaa vastaavanlaisissa epäilyissä, Kaakkois-Suomen poliisista kerrotaan.
Lapsiin kohdistuvat julkisella paikalla tehdyt lähestymisyritykset ovat ymmärrettävästi tunteita herättävä ja pelottava asia kaikille lähialueen asukkaille, mutta erityisesti lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Sosiaalisen median asuinalueiden keskusteluryhmät tavoittavat monet asukkaat, ja niissä tiedon julkaiseminen tavoittaa ihmisiä nopeasti ja helposti.
Tähän liittyy kuitenkin omat haasteensa. Perättömiä tietoja julkaiseva voi joutua syytteeseen rikoksesta.
– Tällä viikolla meille on kirjattu Lappeenrannassa rikosilmoitus kunnianloukkauksesta. Henkilön kunniaa on loukattu kirjoittamalla aiheettomasti Facebookin-ryhmään väittäen, että hänen autonsa liittyy tapaukseen, jossa lapsia on yritetty houkutella autoon karkkia tarjoamalla. Lisäksi henkilön omistaman auton kuva on julkaistu Facebookissa, kertoo rikoskomisario Liisa Kunnas Kaakkois-Suomen poliisista.
Poliisin viesti on selkeä: sosiaalisen median kirjoittelua tehokkaampi tapa on ilmoittaa epäillyistä välittömästä poliisille.
– Esimerkiksi tässä Lappeenrannan valkoisen pakettiauton tapauksessa ei poliisille ole ilmoitettu, että huokutteluyritykset olisivat kohdistuneet lapsiin. Näin ollen tallaista tapahtumaa ei ole poliisilla tutkinnassakaan, Kunnas jatkaa.
Ilmoita aina yleiseen hätänumeroon 112.
Kuinka sitten toimia, jos joku pyrkii houkuttelemaan autoonsa? Nämä yleispätevät ohjeet on hyvä jokaisen kansalaisen osata. Erityisesti toivomme, että nämä ohjeet käydään läpi lasten ja nuorten kanssa. Toimintamalleista on tärkeä puhua heidän kanssaan etukäteen, jotta heillä on tietoa ja taitoa toimia, jos tällainen pelottava tilanne tulee eteen.
– Mikäli joku yrittää houkutella autonsa kyytiin karkin, tai muun viattomalta kuulostavan asian tiimoilta, kannattaa poistua turvallisen välimatkan päähän ja ilmoittaa asiasta välittömästi yleiseen hätänumeroon 112. On tärkeää opettaa lapsia yleisen hätänumeron käytöstä, Kunnas opastaa.
Hätäkeskus ohjaa asian poliisille nopeasti, ja poliisi pääsee puuttumaan tilanteeseen. Mitä nopeammin poliisi saa tiedot tapahtuneesta, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on saada tekijä verekseltään kiinni.
Edellä mainittujen ohjeiden lisäksi voi ottaa ylös auton tuntomerkit (rekisteritunnus, väri, merkki) sekä houkuttelijan tuntomerkit (sukupuoli, hiustenväri, ikä, pituus, vaatetus sekä muut ehkä huomiota herättävät ulkoiset tuntumerkit). Tärkeintä on kuitenkin ohjeistaa lasta ja nuorta otamaan välimatkaa houkuttelijaan, ja kertoa tapahtuneesta välittömästi vanhemmille tai muulle luotettavalle aikuiselle, joka voi auttaa asian hoitamisessa.
Kyseessä tällainen väite.
Teksti on kopioitu suoraan viimeisimmästä julkaisusta.
TOIMITUSJOHTAJA TAAS LAPSEN KIMPUSSA (Päivitetty 22.9.2023)
Toimitusjohtaja on häirinnyt perheen elämää, levittänyt perättömiä tietoja ja seurannut fyysisesti lasta. Näistä tämä tehtailee LaSuja! Poliisi kaikesta tietoisena on sallinut vuosia jatkuneen häirinnän. Etelä-Karjalassa on ollut useita lapsiin kohdistuvia seurailu/ahdistelutapauksia. Miksi Etelä-Karjalassa ylipäätään on poliisi, joka ei tee mitään edes lapseen kohdistuvien rikosten estämiseksi? Kouvolassa sijaitsee kyseinen tutkintaryhmä, mutta paikalliset tutkijat estävät siirron sinne.
Valkoinen pakettiauto (ja postauksessa kuva pakettiautosta) on aiheuttanut pelkoa seuratessaan Imatralla lasta. Kyseessä on 11-vuotias tyttö. Lapsi tuli toissa viikolla (vko 36) koulusta kotiin. Kodin lähistöllä autoa kuljettanut toimitusjohtaja yritti piiloutua painamalla pään käsiensä väliin. Aiemmin vastaavaa seuraamista on ollut ainakin keväällä 2023 ja vuonna 2022 Imatran Meltolassa oli useita tapauksia. Lisäksi muuta tämän lapseen kohdistamaa häirintää on ollut 1,5 vuoden ajan.
Tyttö antoi tarkat tuntomerkit ja auto, sekä kuljettajana ollut toimitusjohtaja tunnistettiin.Tästä tehtiin ties kuinka mones rikos- ja huoli-ilmoitus, sekä HäKe teki ilmoituksen sosiaalityöhon.
Poliisi ei tee mitään. Sosiaalityöllä on toimivaltaa vasta, jos tämä on itselleen vaaraksi. Sittenkin saataisiin vain kolmen vuorokauden pakkohoitoon.
Toimitusjohtaja oli seurannut, häirinnyt ja kirjoittanut perättömiä tietoja. Niistä toimitusjohtaja oli muodostanut fiktiivisen mielikuvan itselleen ja tehnyt taas perättömän LaSun! Samassa ilmoituksessa oli maininnut lasta seuranneen toimitusjohtajan ja auton kuvan olleen somessa.
Jälleen kerran yhteistyössä mietittiin, mitä tälle toimitusjohtajalle on tehtävissä. Toimitusjohtaja on hyvinvointialueelle jo ”vanha tuttu”. EKHVA:lla ei ole keinoja tätä kohtaan ja ehdottivat paikkakunnalta pois muuttoa. Sekä lastensuojelun virkailija, että minä tiedostamme, ettei toimitusjohtaja tule lopettamaan. On yritetty selvittää asiat, olla hiljaa ja kommentoimatta mitään, mutta aina tämä on ilmestynyt elämäämme. Nettiin tästä kirjoitettiin vasta, kun alkoi vainota lasta.
Onko lapsiin kohdistuva seurailu 2020-luvulla Imatran kaupungissa sallittua? Onko sillä väliä, seuraako lapsia toimitusjohtaja vai kuten lehdessä olleessa tapauksessa ”poliisin vanha tuttu” tai Lappeenrannassa ”namusetä”? Eikö näiden pitäisi olla aivan muiden palveluiden piirissä, kuin lapsia seuraamassa? Toimitusjohtajan yksilön vapaudet toiminnalleen ovat olleet paremmat, kuin YK:n ihmisoikeussopimuksen mukaiset lapsen oikeudet.
