TERVEYS – TYÖLLISYYS
Vanhuspalvelut kärsivät työvoimapulasta, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ongelma näkyy selvimmin kotihoidossa.
25 prosenttia kotihoidon yksiköistä tekee viikoittain töitä liian vähällä henkilöstöllä. Vaikeimmista henkilöstön saatavuusongelmista kärsivät kotihoidon yksiköt (6 %) tekivät töitä vajaalla henkilöstöllä joka päivä tai lähes joka päivä.
Asia käy ilmi THL:n kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa, tekemästä seurannasta.
Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa 4 prosenttia yksiköistä on toiminut oman ilmoituksensa mukaan riittämättömällä henkilöstöllä viikoittain, koska koulutettua henkilöstöä ei ole ollut saatavissa.
Ympärivuorokautisessa hoidossa 95 prosenttia toimintayksiköistä täytti marraskuussa 2021 lakisääteisen henkilöstömitoituksen eli 0,55 hoitajaa asiakasta kohden. Mitoitus on parantunut, sillä edellisellä seurantakerralla toukokuussa 2021 vastaava luku oli 90 prosenttia.
Rekrytointeja on tehty paljon, mutta koulutetusta työvoimasta on pulaa.
Työvoimapula vaivaa vanhuspalveluja, vaikka ala on rekrytoinut yli 7 000 vakituista työntekijää viimeisen puolen vuoden aikana. Toimiyksiköiltä saatujen tietojen mukaan vanhuspalveluihin on rekrytoitu touko-marraskuussa 2021 6264 vakituista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää ja 865 muuta vakituista työntekijää.
Merkittävä määrä rekrytoinneista on myös epäonnistunut. Yli 2400 vakituisen työntekijän rekrytoinnin ilmoitettiin epäonnistuneen, koska vaadittavan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneita hakijoita ei ole ollut.
Ylityöt yleisiä kotihoidossa.
Kotihoidon yksiköistä 43 prosenttia ilmoitti, että ylitöitä tehdään viikoittain tai useammin. Kärjistynein työvoimapula on niissä yksiköissä, joissa ylitöitä tehdään päivittäin. Tässä tilanteessa on joka kymmenes kotihoidon yksikkö.
Ympärivuorokautisessa hoidossa ylitöiden tekeminen päivittäin ei ole yleistä. Vain yksi prosentti yksiköistä ilmoitti, että ylitöitä tehdään päivittäin.
– Tulokset osoittavat, että kotihoitoon tarvitaan pysyvästi lisää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Työntekijöille jatkuvat ylityöt aiheuttavat kuormitusta ja jaksamisongelmia. Lisäksi riittämättömällä henkilöstöllä toimiminen voi johtaa myös virheiden ja vaaratilanteiden yleistymiseen. Suurien julkisten kotihoidon tuottajien tulisikin varmistaa, että kotihoidon resurssointi ei laske liian alas, kun henkilöstömitoitusta nostetaan ympärivuorokautisessa hoidossa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Alueellisesti suurimmat suhteelliset lisäystarpeet nykyiseen kotihoidon henkilöstöön ilmoitettiin Keski-Uudenmaan, Satakunnan, Vantaa-Keravan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla.
– Henkilöstövaje heikentää tällä hetkellä palvelun saatavuutta ja laatua tuhansilla kotihoidon asiakkailla. Asiakkaille henkilöstövaje näkyy kiireisinä, siirtyneinä, lyhennettyinä tai väliin jääneinä kotihoidon käynteinä, toteaa THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
THL seuraa vanhuspalvelujen lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.
Lähteenä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos