TERVEYS
THL katsoo, että tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa.
THL on julkaissut lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta.
Lausuntojen mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä.
– Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve.
– Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämättä vaikuttaisi sairaalahoidon tarpeeseen kokonaisuudessaan, toki se tasaisi tarvetta pidemmälle aikavälille, Helve sanoo.
THL arvioi, että omikronin aiheuttama tartuntahuippu voi olla edessä jo tammi-helmikuun vaihteessa. Sairaalaan voi päätyä kaksi tai kolme kertaa enemmän potilaita kuin joulukuussa.
Tämä tarkoittaisi sitä, että koko maassa sairaalahoitoon päätyisi keskimäärin 400–700 potilasta viikossa 12 viikon ajan ja enimmillään 900–1300 ihmistä viikossa.
Nykytiedon valossa omikronin aiheuttama koronatauti on aiempia virusvariantteja lievempi, minkä vuoksi yksittäisen potilaan sairaalahoidon odotetaan kestävän aiempaa lyhyemmän aikaa. Lisäksi tehohoidon kuormitus on selvästi maltillisempaa kuin aiemmilla varianteilla.
Sairaalahoidon tarpeen kasvuun varauduttava.
THL katsoo, että sairaalahoidon tarpeen mahdolliseen kasvuun lähiviikkoina on joka tapauksessa varauduttava. Tämä koskee etenkin vuodeosastoja, mutta myös tehohoitoa.
Suurin yksittäinen kysymys koskee hoitohenkilöstön riittävyyttä. THL katsookin, että valmiuslakia tai muita säädösten mukaisia valtuuksia pohdittaessa huomio tulee kohdistaa siihen, miten terveydenhuollon henkilöstön riittävyys voidaan varmistaa.
Ensisijaiseksi keinoksi THL ehdottaa hoitoon pääsyn aikarajoja ja henkilöstömitoituksia koskevien velvoitteiden lieventämistä muutamiksi viikoiksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön työvelvoitteen käyttöönoton tulisi olla toissijainen keino.
Testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli ei pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä.
THL:n arvioi, että hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli ei enää pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä suuressa osassa maata.
Malli tulisi korvata lääketieteellisin perustein tehtävillä testeillä, oireisten kannustamisella omaehtoiseen eristäytymiseen kotona sekä siihen, että altistuneet perheenjäsenet välttävät mahdollisimman hyvin ulkopuolisia kontakteja.
Lisäksi keskeisen tärkeää on rokotusten edistäminen, myös vielä kokonaan rokottamattomien osalta.
THL katsoo myös, että sisärajavalvontaa ei voida enää perustella kansanterveydellisesti. Matkustajien merkitys koronaviruksen leviämiseen Suomessa on jopa olematon. Lisäksi rajojen terveysturvallisuustoimien vaikuttavuus on heikko.
Lähteenä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
