HELSINKI
Viharikos voi olla mikä tahansa rikos, kertoo Helsingin poliisilaitos tiedotteella. Teon motiivi ratkaisee. Viharikoksesta on kyse, jos epäillyn tekoon on vaikuttanut asianomistajan rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus tai muu vastaava.
Viharikoksella tarkoitetaan rikosta, jossa motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys esimerkiksi uhrin edustamaa kansanryhmää kohtaan. Teko voi kohdistua myös valtaväestön edustajaan. Suurimmassa osassa viharikosilmoituksia on piirteitä etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvasta häirinnästä.
Viharikoksesta on kyse, jos epäillyn tekoon on vaikuttanut asianomistajan rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus tai muu vastaava. Rikoslaki määrää, että kyseiset rikoksen vaikuttimet ovat rangaistuksen koventamisperusteita.
Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen käsitettä. Myöskään kansankieliselle vihapuhe-termille ei ole vastinetta rikoslaissa. Viharikoksen selvittäminen vaatii yleensä kuulustelun, minkä jälkeen tutkinnanjohtaja voi arvioida epäillyn motiivia.
– Mikä tahansa rikosnimike voi olla samalla viharikos. Yleisimpiä nimikkeitä viharikoksissa ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaus, kunnianloukkaus ja pahoinpitely, sanoo rikoskomisario Kalle da Silva Gonçalves.
Tekijän oletus asianomistajan taustasta riittää, eli uhrin ei tarvitse todellisuudessa edustaa kyseistä ryhmää. Uhri voi olla myös läheisessä suhteessa tai muuten tekemisissä syrjityn ryhmän jäsenen kanssa. Viharikos voi kohdistua esimerkiksi vastaanottokeskuksen työntekijään.
Viharikos voi aiheuttaa haittaa koko ryhmälle, jonka edustajaan tai oletettuun edustajaan rikos kohdistuu. Esimerkiksi turvattomuudentunne saattaa lisääntyä yhteisössä. Rikos voi myös lisätä entisestään ennakkoluuloja niin sanotussa valtaväestössä ja vastakkainasettelua eri väestönosien välille.
Epämiellyttävä mielipide ei välttämättä ole viharikos.
Poliisilla on velvollisuus selvittää, onko kyse viharikoksesta, jos ilmoittajan mielestä epäillyn rikoksen taustalla on vihamotiivi.
Helsingin poliisilla on oma tutkinnan kokoonpano, joka on keskittynyt tunnistamaan ja saattamaan syyteharkintaan viharikoksia. Ryhmä on erikoistunut varsinkin sananvapausrikosten tunnistamiseen ja tutkimiseen.
Poliisille ilmoitetaan viharikoksina myös tapauksista, joissa kyse ei ole rikoksesta vaan esimerkiksi huonosta tai loukkaavasta käytöksestä. Esitetyt mielipiteet voivat kuulua sananvapauden piiriin, vaikka niissä olisi yleisesti tai jonkun mielestä epämiellyttäviä tai järkyttäviä piirteitä. Jokaisella ihmisellä on oikeus ilmaista ja julkistaa mielipiteensä.
– Esimerkiksi kärkkäänkään poliittisen mielipiteen esittäminen ei yleensä täytä viharikoksen tunnusmerkistöä, sanoo rikoskomisario Juha-Matti Suominen.
Sananvapaus ei kuitenkaan oikeuta toisten ihmisten perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista.
Poliisin sähköinen rikosilmoitusjärjestelmä tukee viharikosten tunnistamista.
Tunnistaminen ja luokittelu ovat avainasemassa viharikosten selvittämisessä. Kun vihamotiivi otetaan huomioon esitutkinnassa, sitä voidaan käyttää rangaistuksen koventamisperusteena oikeuskäsittelyssä.
Poliisin sähköisessä rikosilmoitusjärjestelmässä on nykyään viharikoksille oma luokittelu, joka auttaa huomaamaan tapaukset esitutkinnan alkuvaiheessa. Viharikosten tunnistaminen kuuluu jokaiselle poliisille, joka kirjaa rikosilmoituksia.
– Suomen poliisilla on hyvät lähtökohdat viharikosten tunnistamiseen. Helsingin poliisista on käyty kouluttamassa syyttäjiä ja tuomareita. Yksi koulutusmatka on suuntautunut Riikaan ja toinen on tulossa Espanjassa, kertoo Suominen.
Poliisi tilastoi ja seuraa viharikollisuuden kehittymistä Suomessa vuosittain. Poliisin ennalta estävä toiminta on tärkeässä roolissa viharikosten torjunnassa.
Mitä jokainen voi tehdä viharikosten estämiseksi?
• Mieti, mitä ja miten kirjoitat sosiaaliseen mediaan.
• Ole itse hyvä esimerkki lapsille netissä toimimisesta.
• Edistä sovinnollisuutta puheissa ja kirjoituksissa, käy rakentavia keskusteluja.
• Älä levitä väärää tietoa tai ennakkoluuloja – muista lähdekritiikki.
• Ole aktiivinen esimerkiksi asukastoiminnassa, tunne asuinympäristösi ja naapurisi.
• Ilmoita poliisille, jos huomaat vakavaa jännitteiden kiristymistä vaikkapa kotiympäristössä. Nettivinkki on hyvä keino havainnoista ilmoittamiseen.
• Älä yritä selvittää epäiltyjä rikoksia itse.
• Akuutissa tilanteessa soita hätänumeroon 112.
Linkkejä poliisin sivuille, jotka käsittelevät viharikoksia:
https://poliisi.fi/viharikokset
https://polamk.fi/-/viharikosepailyjen-maara-kaantyi-selkeaan-kasvuun