VASTAAMO-TIETOMURTO
Esitutkinnan kokoluokasta kertoo paitsi uhrien määrä, myös esitutkinnassa läpikäyty datamäärä, yksi petatavu. KRP:n esitutkintapöytäkirja on pituudeltaan 2200 sivua, minkä lisäksi poliisilaitokset ovat laatineet ja saattaneet syyteharkintaan yhteensä yli 23 000 pöytäkirjaa asianomistajien tekemistä rikosilmoituksista.
Poliisi on syksystä 2020 lähtien tutkinut Psykoterapiakeskus Vastaamoon liittyvää rikoskokonaisuutta, jossa epäillään törkeää tietomurtoa, törkeän kiristyksen yritystä ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä. Keskusrikospoliisi tiedottaa, että esitutkinta on nyt valmistunut ja siirtyy syyteharkintaan. Syytteen nostamisen määräpäivä on 18. lokakuuta. Viimeistään silloin syyttäjä kertoo, aikooko hän nostaa syytteen, eli viekö hän asian oikeuteen.
Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneesta epäillystä törkeästä tietomurrosta, yli 30 000 Vastaamon asiakkaan arkaluontoisten tietojen levittämisestä ja uhrien törkeän kiristyksen yrityksestä epäillään 26-vuotiasta suomalaismiestä. Epäilty otettiin kiinni Ranskassa ja luovutettiin Suomeen helmikuussa 2023, mistä lähtien hän on ollut vangittuna.
– Tutkinnan keskeisenä tavoitteena on ollut saada tapahtumien kulku ja epäilty tekijä selville ja sitä kautta mahdollistaa rikosvastuun ja uhrien oikeuksien toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla. Tapauksen selvittämiseen on tutkintaryhmässämme alusta asti luotettu ja esitutkinta on nyt saatu valmiiksi, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Leponen Keskusrikospoliisista.
Esitutkintakokonaisuus oli monella tapaa ensimmäinen laatuaan Suomessa, minkä vuoksi poliisissa kehitettiin nopeasti uusia toimintamalleja ja tutkintamenetelmiä muun muassa uhrien kuulemiseksi.
Keskusrikospoliisi ja poliisilaitokset ovat tehneet tutkintaa tiiviissä yhteistyössä. KRP on esitutkinnassa keskittynyt tietomurron tekniseen tutkintaan ja poliisilaitokset ympäri Suomen ovat ottaneet vastaan ja käsitelleet tuhansien uhrien tekemät rikosilmoitukset ja sähköiset lausumalomakkeet sekä koonneet ne erillisiksi pöytäkirjoiksi. Tutkinnassa keskeisessä roolissa oli myös kansainvälinen oikeusapu- ja tiedonsaantimenettely.
– Esitutkinnan kokoluokasta kertoo paitsi uhrien määrä, myös esitutkinnassa läpikäyty datamäärä, yksi petatavu. KRP:n esitutkintapöytäkirja on pituudeltaan 2200 sivua, minkä lisäksi poliisilaitokset ovat laatineet ja saattaneet syyteharkintaan yhteensä yli 23 000 pöytäkirjaa asianomistajien tekemistä rikosilmoituksista, Leponen kertoo.
– Vastaamo-esitutkinnan valmistuminen on Suomen poliisin sisäisen, kotimaisten ja ulkomaisten sidosryhmien sekä yhteistyökumppanien välisen toimivan yhteistyön tulosta. Erityinen kiitos kuuluu poliisilaitoksille, joista monissa tutkinta ja asianomistajia koskevien esitutkintapöytäkirjojen koostaminen edellytti poikkeuksellisia järjestelyitä. Rikosuhripäivystys on puolestaan tehnyt tärkeää työtä uhrien tukemisessa ja auttanut poliisia välittämään asianomistajille tietoa rikosprosessista, Leponen summaa.
Valmistunut esitutkinta siirtyy nyt syyteharkintaan asiaa varten perustetulle syyttäjäryhmälle Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.
Rikosuhripäivystys tukee ja neuvoo uhreja edelleen.
Rikosprosessin edistyminen ja uutisointi voivat nostaa vaikeita tunteita pintaan, ja hoidettavat käytännön asiat saattavat tuntua monimutkaisilta. Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea ja käytännön neuvoja 116 006 -puhelinpalvelussa ja RIKUchatissa. RIKUn verkkosivuille osoitteeseen riku.fi/vastaamo on koottu tärkeitä tietoja uhreille.