KEMI
Syyttäjä vaati miehille tuomiota tapon yrityksestä, mutta oikeus katsoi toissijaisen rangaistusvaatimuksen, törkeän pahoinpitelyn olevan lähempänä tekoa. Uhria lyötiin puukolla ja nyrkein sekä potkittiin. Toinen vastaajista myönsi teon, toinen ei.
Lapin käräjäoikeus on tuominnut torstaina 21. maaliskuuta kaksi miestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin liittyen vuoden 2023 marraskuussa Kemissä tapahtuneeseen vakavaan väkivallantekoon. Tapausta puitiin Lapin käräjäoikeudessa maanantaina 11. maaliskuuta.
Käräjäoikeus katsoi, että vuonna 1989 ja 1999 syntyneet miehet syyllistyivät törkeään pahoinpitelyyn Kemissä 27.11.2023.
Syyttäjä vaati miehille tuomiota tapon yrityksestä, mutta oikeus katsoi toissijaisen rangaistusvaatimuksen, törkeän pahoinpitelyn olevan lähempänä tekoa.
Uhria lyötiin puukolla ja nyrkein sekä potkittiin.
Käräjäoikeus katsoi, että syytetyt olivat yhdessä tehneet ruumiillista väkivaltaa uhrille Kemissä maanantaina 27. marraskuuta.
Uhri oli pyöräillyt Alhonkadulla, kun vastaajat olivat yllättäen juosseet häntä kohti erään kerrostalon pihalta, jossa he ovat olleet odottamassa. Vastaajat kaatoivat/retuuttivat uhrin maahan pyörän päältä ainakin kurkusta kiinni ottamalla. Sen jälkeen vastaajat löivät ja potkivat maassa polvillaan ollutta uhria useita kertoja ainakin pään alueelle tämän yrittäessä suojata päätään käsillään. Lopuksi toinen vastaajista löi uhria veitsellä yhden kerran vartalon vasemmalle puolelle kyljen/selän alueelle. Tämän jälkeen kaksikko poistui paikalta.
Uhri sai vasempaan kylkeensä noin kaksi senttiä leveän pistohaavan, joka ulottui keuhkoon, palleaan ja pernaan. Puukotuksesta johtuen vasemmanpuoleiseen keuhkoon tuli veri-ilmarinta, palleaan haava vasemmalle puolelle, pernaan viiltohaava, verenvuotoa, josta vuotoa myös vatsaonteloon arviolta 200 millilitraa, ruhjeita pään alueelle ja kipua.
Tapon yrityksen kynnys ei täyttynyt.
Käräjäoikeus katsoi, että syyttäjä ei pystynyt näyttämään toteen, että vastaajien nimenomaisena tarkoituksena olisi ollut tappaa uhri.
Uhria lyötiin puukolla vain kerran ja tilanne on ollut nopea, ja puukonisku on tapahtunut tilanteen loppuvaiheessa. Lisäksi epäselväksi jäi, oliko uhri ollut iskun aikana vielä maassa vai jo pystyyn nousemassa vai pystyssä. Myös puukoniskun osumakohta on voinut olla jossain määrin sattumanvarainen.
Vaikka uhrille aiheutuneet vammat ovat olleen potentiaalisesti hengenvaarallisia, ei uhri ollut hakeutunut heti tapahtuman jälkeen itse hoitoon, vaan ulkopuoliset olivat soittaneet hänelle myöhemmin tapahtumapäivänä ambulanssin, jolloin uhrin vammat on saatu hoidettua.
Toinen vastaaja myönsi teon – toinen ei.
Vastaajista toinen myönsi lyöneensä uhria ja potkaisseensa häntä kerran tai kaksi ylävartalon alueelle. Toinen vastaaja kiisti syyllistyneensä mihinkään syytteessä kuvattuun uhriin
kohdistettuun väkivaltaan.
Puukkoa käyttäneen vastaus syytteeseen.
Puukkoa käyttänyt vastaaja kiisti vastauksessaan syytteen tapon yrityksestä. Vastaaja myösi lyöneensä uhria ja potkaisseensa kerran tai kaksi ylävartalon alueelle. Tilanteessa, missä uhri on ollut ottamassa vyötäisillä ollutta puukkoa, vastaaja on tämän estämiseksi pyrkinyt lyömään uhria olkapäähän. Johtuen uhrin käden liikkeestä lyönti on osunut vastaajan sitä tarkoittamatta uhria vasemmalle puolelle kyljen / selän alueelle. Lyönti ei ole ollut voimakas, eikä veitsen terä ole uponnut syvälle uhrin kehoon. Vammasta ei ole aiheutunut uhrille välitöntä hengenvaaraa.
Vastaajan tarkoitus ei ole ollut surmata uhria, eikä hän ole voinut pitää tekonsa todennäköisenä seurauksena uhrin kuolemaa. Vastaaja on omasta halustaan lopettanut tilanteen. Vastaaja on myöntänyt teollaan syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn.
Toisen vastaajan vastaus syytteeseen.
Toinen vastaa kiisti vastauksessaan syyllistyneensä asiassa tapon yritykseen tai törkeään pahoinpitelyyn. Vastaaja ei ollut omien sanojensa mukaan yrittänyt tappaa uhria eikä hän ollut myöskään pahoinpidellyt häntä. Vastaaja ei ollut menetellyt syytteessä kuvatuilla tavoilla, eikä hän ollut aiheuttanut asianomistajalle syytteessä kuvattuja vammoja. Vastaaja ei ollut omien sanojensa mukaan toiminut miltään osin yhdessä toisen vastaajan kanssa. Lisäksi vastaaja kertoo, ettei hän ollut tiennyt, että toisella vastaajalla oli ollut puukko mukana, ja että toinen vastaaja löisi sillä uhria.
Vastaaja myösi kerran tönäisseensä asianomistajaa, jota ei ole teonkuvauksessa. Kyseisenkaltaisesta tönäisystä ei ole väitetty aiheutuneen kipua, eikä täten vastaajan menettely täytä edes lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistöä. Toissijaisesti tapon yritystä koskevan syytteen osalta vastaaja totesi, että asiassa ei ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi syytteessä väitetyin tavoin tekijän toiminnan aiheuttavan varmasti tai edes todennäköisesti asianomistajan kuoleman, eli asianomistajan kuoleman olevan tekijän teon varma tai todennäköinen seuraus. Väitettyjen tekijöiden ei ole voitu näin katsoa menettelyllään yrittäneen tappaa asianomistajan.
Lisäksi vastaaja kertoo vastauksessaan veitsellä lyöntejä on ollut vain yksi, mikä on surmaamistarkoitusta vastaan. Samasta syystä uhrin menehtyminen ei ole ollut teon todennäköinen seuraus. Teräaseella tehdyissä tapon yrityksissä lähes poikkeuksetta teräaseella lyöntejä tai ainakin sillä lyöntiyrityksiä on useampia kuin vain yksi, useimmiten selvästikin yhtä lukuisampia. Teko ei kuvasta surmaamistarkoitusta, vaan pikemminkin ainoastaan uhrin vahingoittamistarkoitusta.
Kummallekin kaksi ja puoli vuotta ehdotonta.
Lapin käräjäoikeus tuomitsi kummallekin vastaajalle 2 vuotta 6 kuukautta ehdotonta vankeutta. Puukottajan tuomiosta vähennetään vapaudenmenetysaika, joka on tapahtunut 28.11.2023 – 11.3.2024 välisenä aikana. Lisäksi vastaaja määrätään suorittamaan valtiolle rikosuhrimaksu 80,00 euroa.
Toisen vastaajan tuomiosta vähennetään vapaudenmenetysaika, jotka ovat tapahtuneet 29.11. – 2.12.2023 ja 20. – 21.12.2023. Lisäksi vastaaja määrätään suorittamaan valtiolle rikosuhrimaksu 80,00 euroa.
Valtiolle kallis tapaus.
Tapauksesta tuli valtiolle kallis tapaus, sillä 24-vuotiaan vastaajan puolustusasianajajalle maksetaan valtion varoista palkkiona 4.812,50 euroa, matkakulujen korvauksena 242,00 euroa ja arvonlisäveron osuutena 1.213,08 euroa, eli yhteensä 6.267,58 euroa.
34-vuotiaan vastaajan puolustusasianajajalle maksetaan valtion varoista palkkiona 3.465 euroa ja arvonlisäveron osuutena 831,60 euroa, eli yhteensä 4.296,60 euroa,
Kummankin vastaajan maksut jäävät valtion vahingoksi. Täten alviton loppukorvaussumma valtion kassasta on hieman yli 8500 euroa.
Lisäksi valtion varoista maksetaan uhrin avustajalle palkkiona 2 475 euroa, matkakulujen korvauksena 120,84 euroa ja arvonlisäveron osuutena 623 euroa, eli yhteensä 3.218,84 euroa. Vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan uhrin avustajalle valtion varoista maksetut 3.218,84 euroa valtiolle.
Uhrille lähes 8000 euron korvaus.
Lapin käräjäoikeus määräsi vastaajat korvaamaan yhteisvastuullisesti uhrille vahingonkorvauksena kärsimyksestä 3 000 euroa, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 4 500 euroa ja pilaantuneista vaatteista 150 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen rikoksentekopäivästä 27.11.2023 lukien sekä asianosaiskuluina 50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Tuomio ei ole lainvoimainen.