Pahoinpitelyssä oli ollut kysymys yksittäisestä kahdesta osateosta koostuvasta muutaman minuutin sisällä tapahtuneesta teosta. Taustalla oli epäilemättä ollut äidin uupumusta. Lapselle ei esitetyn selvityksen perusteella olisi näyttänyt pahoinpitelystä seuranneen pysyviä vaurioita tai muuta pysyvää haittaa. KO oli katsonut, ettei sakko ollut riittävä rangaistus. Äidin rikosrekisterissä ei ollut aikaisempia merkintöjä. Vankeusrangaistus (3 kk) voitiin tuomita ehdollisena. Kohtuullisena korvauksena lapselle aiheutetusta tilapäisestä haitasta oli pidettävä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.1.2020)
Syytteen mukaan vastaaja oli asunnossaan tehnyt ruumiillista väkivaltaa vajaan kahden kuukauden ikäiselle tyttärelleen ottamalla tästä kiinni rintakehän sivuilta ja ravistelemalla tätä ja hetken päästä tästä heittämällä käsivarrellaan olleen lapsensa makuuhuoneen sängylle. Vastaaja oli teollaan aiheuttanut A:lle verenvuotoa aivokudokseen oikealle ohimolohkoon.
A:n prosessiedunvalvoja oli yhtynyt syyttäjän vastaajaa kohtaan esittämään rangaistusvaatimukseen pahoinpitelystä ja vaatinut, että vastaaja velvoitetaan maksamaan A:lle vahingonkorvauksena rikoksen aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 5.000 euroa laillisine viivästyskorkoineen 18.7.2016 alkaen.
Vastaaja oli kiistänyt syytteen. Hän ei ollut menetellyt syytteen teonkuvauksessa kerrotuin tavoin. Hän ei ollut tehnyt lapselleen mitään ruumiillista väkivaltaa. Vastaaja oli kiistänyt asianomistajan vaatimuksen 5.000 euroa tilapäisestä haitasta perusteeltaan, koska oli kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen. Määrällisesti hän oli myöntänyt vaatimuksesta 2.500 euroa.
KO oli katsonut, että jo tapahtumia koskevan henkilötodistelun perusteella oli voitu katsoa selvitetyksi, että vastaaja oli syyllistynyt syytteessä kerrottuun pahoinpitelyyn A:ta kohtaan.
KO oli todennut rangaistusseuraamuksen osalta, että pahoinpitely oli kohdistunut puolustuskyvyttömään vauvaikäiseen lapseen. KO:n mukaan vastaajan oli täytynyt ymmärtää, ettei vauvaa saa kohdella näin ja että tällaisesta kohtelusta voi vauvalle aiheutua vakaviakin vammoja.
KO oli todennut edelleen, että pahoinpitelyssä oli ollut kysymys yksittäisestä kahdesta osateosta koostuvasta muutaman minuutin sisällä tapahtuneesta teosta. Taustalla oli epäilemättä ollut vastaajan uupumusta. A:lle ei esitetyn selvityksen perusteella olisi näyttänyt pahoinpitelystä seuranneen pysyviä vaurioita tai muuta pysyvää haittaa.
KO oli katsonut, ettei sakko ollut riittävä rangaistus. Vastaajan rikosrekisterissä ei ollut aikaisempia merkintöjä. Vankeusrangaistus voitiin tuomita ehdollisena.
Vahingonkorvauksen osalta KO oli todennut, ettei A nuoren ikänsä takia ollut luonnollisesti itse pystynyt kertomaan pahoinpitelyn aiheuttaman vamman oireista. Näin nuoren lapsen kohdalla esim. sen erottaminen, mikä itku johtuu pään vammasta ja mikä jostakin muusta, on vaikeaa. Pienelle lapselle aiheutuvaa haittaa normaaleille elintoiminnoille ei myöskään suppeasta elinpiiristä johtuen voida suoraan verrata aikuiselle aiheutuvaan vastaavaan haittaan. Korvauksen määräämisessä joudutaan pitkälti pitäytymään selvitykseen vamman laadusta. Henkilöasiain neuvottelukunta on antanut suosituksia myös kallonsisäisten vammojen osalta. Niiden pohjalta KO oli katsonut, että kohtuullisena korvauksena tilapäisestä haitasta oli pidettävä 3 000 euroa.
Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte pahoinpitelystä ja siihen perustuvat korvausvaatimukset hylätään, koska hänen ei ollut näytetty syyllistyneen hänen syykseen luettuun rikokseen. Syyttäjä ja A olivat kohdaltaan vaatineet, että valitus hylätään, koska vastaajan oli näytetty syyllistyneen hänen syykseen luettuun rikokseen.
HO:ssa kuullut henkilöt olivat kertoneet asiaan vaikuttavilta osin pääpiirteissään samoin kuin heidän kertomakseen oli KO:n tuomioon kirjattu. Asiassa lausutuilla ja KO:n lausumilla perusteilla HO:lla ei ollut aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO oli tehnyt. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut.
Teksti: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)
Lähde: Edilex
