RUOKA – TERVEYS
THL:n uuden tutkimuksen mukaan yli yhdeksän kymmenestä aikuisesta syö täysjyväviljavalmisteita, kertoo THL. Ruokavaliomme tärkeimmät täysjyväviljat ovat ruis ja kaura, jotka kattavat noin 80 prosenttia täysjyvän saannista.
Miehet saavat ruokavaliostaan keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Yhdessä ruisleipäviipaleessa on noin 14 grammaa täysjyvää.
Riittävä täysjyvän saanti ruokavaliossa pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee myös painonhallintaa.
– Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeitä ruokavaliossa, koska ne turvaavat osaltaan kuidun saantia. Noin 70 prosenttia aikuisista saa kuitua suositeltua vähemmän. Täysjyväviljavalmisteista saa myös folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia, kertoo erikoistutkija Niina Kaartinen.
Eniten täysjyvää syödään Pohjois-Savossa. Vanhemmat ikäryhmät syövät nuorempia enemmän täysjyvää. Sen sijaan koulutusryhmien välillä ei havaittu eroa.
– Ikäryhmien väliset erot viittaavat siihen, että eri sukupolvien käyttämät elintarvikkeet poikkeavat toisistaan. On tärkeää, että myynnissä on paljon erilaisia täysjyväpitoisia tuotteita, sanoo erityisasiantuntija Heli Reinivuo.
Täysjyvää saadaan eniten ruisleivistä ja puuroista.
Täysjyvän tärkeimpiä lähteitä ovat perinteiseen suomalaiseen ruokavalioon kuuluvat elintarvikkeet, kuten ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Nämä kattavat yli 80 prosenttia saannista. Muiden elintarvikkeiden – kuten pastan ja riisin – merkitys on vähäisempi.
Täysjyvävilja on hyvä valinta sekä terveyden että ympäristön kannalta. Useimmilla aikuisilla on syytä lisätä täysjyväviljan kulutustaan. Tämä onnistuu vaihtamalla valkoisesta, puhdistetusta viljasta valmistetut tuotteet täysjyvää sisältäviin viljatuotteisiin.
Elintarviketeollisuuden tuotekehityksen ja joukkoruokailun avulla voidaan lisätä täysjyvän saantia kaikilla aikuisilla, varsinkin niillä, joilla leipä ja puuro eivät kuulu arjen ruokavalioon.
– Kotimaisista täysjyväviljoista valmistetut aterialisäkkeet sekä aamiaisvilja- ja välipalavalmisteet ovat tuotteita, joista tarvitaan lisää terveellisiä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, kertoo tutkija Rilla Tammi.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun THL julkaisee valtakunnallisesti edustavia tietoja aikuisten täysjyvän kokonaissaannista. Tiedot perustuvat FinRavinto 2017 -tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18-74-vuotiaiden ruoankulutusta.
Täysjyvävilja kuuluu terveelliseen ruokavalioon.
- Riittävä täysjyvän saanti pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Lisäksi riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee painonhallintaa.
- Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan viljavalmisteita tulisi nauttia päivittäin 6–9 annosta, joista vähintään puolet tulisi olla täysjyvää.
- Yhdellä vilja-annoksella tarkoitetaan yhtä leipäviipaletta tai yhtä desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai muuta aterialisäkettä. Lautasellinen puuroa vastaa kahta vilja-annosta.
- Täysjyväviljassa kuitu, vitamiinit ja kivennäisaineet ovat tallella.
Lähteenä: THL
